Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia 29.3.-4.4.

Amazonin alueen sademetsä kärsi näkyvästi vuoden 2010 ennätyksellisestä kuivuudesta. Kasvillisuudelle aiheutui vahinkoa enemmän kuin pelkkien sademäärätietojen perusteella olisi voinut päätellä.

Jos tarkastellaan pelkkää sademäärää, kuivuus kosketti vuonna 2010 lähes viiden miljoonan neliökilometrin alaa. Se on noin 1,65 kertaa niin paljon kuin vuonna 2005, jolloin Amazonin alueella sattui edellinen poikkeuksellisen ankara kuivuus.

Satelliiteilla mitattu kasvillisuuden vihreys väheni vuoden 2010 kuivuudessa 2,4 miljoonan neliökilometrin laajuisella alueella, mikä on yli neljä kertaa niin paljon kuin vuonna 2005.

Toisin kuin vuonna 2005, kasvillisuuden vihreys ei palautunut vuonna 2010 normaaliksi vielä silloinkaan, kun kuivuus päättyi lokakuussa ja sademäärät nousivat takaisin normaalille tasolle.

Vihreyden muutos Amazonin alueen kasvillisuudessa vuoden 2010 poikkeuksellisen kuivuuden seurauksena. Kartat esittävät kahdella eri analyysimenetelmällä saatuja tuloksia. Alueet joilla kasvillisuuden vihreys vähentyi, on merkitty karttaan oranssein ja punaisin värisävyin. Alueet joilla vihreys lisääntyi, on merkitty sävyin kellanvihreästä tummanvihreään. (Kartat: Boston University/NASA)

Amazonin sademetsiin on sitoutuneena valtava määrä hiiltä, jonka ei soisi päätyvän ilmakehään kasvihuoneilmiötä kiihdyttämään. Amazonin alueen kasvillisuuden kyky selviytyä kuivuudesta on innokkaan tutkimuksen kohteena, koska ilmastonmuutoksen pelätään tuovan alueelle entistä enemmän kuivuutta, joka voisi kenties johtaa jopa sademetsien korvautumiseen biomassaltaan vähäisemmällä savannikasvillisuudella.

Käsillä olevat tutkimustulokset ovat myös näyttöä siitä, miten nopeasti dataa kyetään nykyisin analysoimaan. Vuoden 2005 kuivuuden vaikutuksista saatiin lukea julkaisuja vasta noin kaksi vuotta tapahtuman jälkeen.

Tutkimus kuivuuden vaikutuksesta Amazonin kasvillisuuteen on hyväksytty julkaistavaksi Geophysical Research Letters -lehdessä. Siitä kirjoitti Mongabay.com.

Loistokerttuli. Kuvan yksilö on naaraspuolinen. (Kuva: Jeanner)

Ilmaston lämpeneminen on synnyttänyt olosuhteita, joissa monen eliölajin kannattaisi lisääntyä entistä varhaisemmassa vaiheessa vuotta. Entä minkälaisia paineita ilmastonmuutoksesta aiheutuu vaikkapa muuttolinnuille lisääntymiskauden ulkopuolella?

Tätä kysymystä on nyt lähestytty tutkimalla loistokerttulia (Setophaga ruticilla), joka pesii Pohjois-Amerikassa ja talvehtii trooppisemmissa oloissa Keski- ja Etelä-Amerikassa. Tutkijat merkitsivät Jamaikalla talvehtivia lintuyksilöitä yksilöllisesti värirenkailla, ja seurasivat niiden talvehtimista viitenä peräkkäisenä vuonna. Loistokerttulia on suhteellisen helppo tutkia, koska suurin osa yksilöistä palaa talvehtimaan aina samalle reviirille.

Loistokerttuleista havaittiin, että yksilön kevätmuutolle lähdön ajankohta vaihteli eri vuosina sen mukaan, miten paljon kunkin vuoden maaliskuussa satoi vettä ja miten runsaasti hyönteisiä esiintyi. Loistokerttulit syövät hyönteisiä, ja hyönteisten esiintyminen riippuu sateista. Jamaikalla sataa paljon syys-marraskuussa, mutta tammi-maaliskuussa on huomattavasti kuivempaa.

Päivän piteneminen ei siis näyttäisi olevan ainoa lintujen kevätmuuton laukaiseva tekijä, vaan hyönteisravinnon saatavuus talvehtimisalueella voi myös vaikuttaa muuton ajankohtaan merkittävästi. Yleisemmällä tasolla tämä tarkoittaa, että sademäärän väheneminen trooppisella vyöhykkeellä voi aiheuttaa siellä talvehtivien muuttolintujen kevätmuuton viivästymistä.

Viimeisen kuudentoista vuoden aikana sadekauden sademäärä on pienentynyt Jamaikalla yksitoista prosenttia. Kuivakausikin on muuttunut ankarammaksi ja arvaamattomammaksi. Ilmastomallit ennustavat, että kuivuus pahenee Karibialla edelleen ja että ilmasto lämpenee loistokerttulin pesimäalueilla Pohjois-Amerikassa.

Miten käy hyönteissyöjälinnun, jonka kevätmuutolle lähtö viivästyy huonon ravintotilanteen takia, ja joka saapuu entistä myöhemmin pesimäalueelleen? Ehtiikö se lisääntyä – varsinkin jos lisääntymisessä tarvittavan ravinnon saatavuus painottuu lämmenneessä ilmastossa entistäkin varhaisempaan ajankohtaan?

Kerttulitutkimus julkaistiin Proceedings of the Royal Society B -lehdessä. Siitä uutisoi Yale Environment 360.