Sääasema
Sääasema tarjoaa ilmastouutisia ja ympäristöanalyysiä Fifin asiantuntijoilta.
Teksti Maria Haanpää
Ilmastouutisia 16.3.–22.3.
Ilmastonmuutos vaikuttaa fenologiaan eli siihen, miten elävän luonnon vuosikiertoon kuuluvat tapahtumat ajoittuvat. Asiaa on tutkittu nyt vaihteeksi Australiassa. Tutkijat ovat päätyneet johtopäätökseen, että ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on osallisena Heteronympha merope -perhosten yhä varhaisempaan aikuistumiseen.
Melbournen yliopiston ja kumppaneiden tutkimuksessa tarkasteltiin muutoksia, jotka ovat tapahtuneet Melbournen seudulla Kaakkois-Australiassa vuosina 1941–2005. Sikäläinen ilmasto on lämmennyt noin 0,14 celsiusastetta vuosikymmenessä. Tietokonemallien mukaan tämä lämpeneminen ylittää ilmaston luonnollisen vaihtelun.
Samaan aikaan Heteronympha merope -perhosten aikuistuminen on varhaistunut 1,6 vuorokautta vuosikymmentä kohti. Tämä perhoslaji on yleinen Melbournen seudulla, ja tutkimusta johtaneen Michael Kearneyn mukaan alkuperäisasukkaat ovat perinteisesti käyttäneet sen koiraiden lentoajan alkua merkkinä vuodenajan vaihtumisesta. Perhosta tarkkaileville kyseinen kohta kalenterissa on nyt sitten siirtynyt kymmenen vuorokautta aikaisemmaksi, kirjoittaa ABC.
Perhostutkimus julkaistiin Royal Societyn Biology Letters -lehdessä. Siitä uutisoivat myös Climate Feedback ja Yale Environment 360.
Kuva (Creative Commons): Heteronympha merope, täpläperhosten heimoon (Nymphalidae) kuuluva australialainen päiväperhonen.
Amazonin sademetsäaluetta koetteli poikkeuksellisen ankara kuivuus vuonna 2005. Kuivuuden vaikutuksia on tutkittu analysoimalla metsän vihreyttä satelliittikuvista. Kuvien perusteella on aiemmin (2007) päätelty, että sademetsä olisi yltynyt suureltakin osin viheriöimään kuivuuden ansiosta. Aineiston uudessa tarkastelussa ei nyt kuitenkaan päädytty samoihin tuloksiin.
Bostonin yliopiston Arindam Samantan johtaman tutkimuksen mukaan ei ole näyttöä siitä, että Amazonin luonnontilaiset sademetsät olisivat vehreytyneet vuoden 2005 kuivuuden ansiosta. Noin 11–12 prosenttia metsistä muuttui vihreämmiksi, 28–29 prosenttia pysyi ennallaan tai ruskistui, ja loppudata on laadultaan liian heikkoa, jotta siitä voitaisiin tutkia tapahtunutta muutosta.
Amazonin sademetsien herkkyys kuivankauden kuivuudelle ymmärretään edelleen huonosti, tutkijat kiteyttävät tieteellisen artikkelinsa tiivistelmässä.
Samantan ja kumppaneiden tutkimus julkaistiin Geophysical Research Letters -lehdessä. Tutkimuksesta ja siihen liittyneestä lehdistötiedotteesta on käyty viime viikolla poikkeuksellisen antaumuksellista keskustelua: RealClimate, RealClimate toistamiseen, Climate Progress, Mongabay.com ja Mongabay.com uudestaan.
