Emilia Miettinen katsoo kameraan hymyillen, taustalla harmaa seinä.

Kirjoittanut Emilia Miettinen

25-vuotias Voima syntyi Suomessa, jossa käytettiin vielä markkoja ja Putin oli vasta nousemassa valtaan

Lukuaika: 2 minuuttia

25-vuotias Voima syntyi Suomessa, jossa käytettiin vielä markkoja ja Putin oli vasta nousemassa valtaan

PääkirjoitusPääkirjoitus

Voima on vuodesta 1999 ilmestynyt kulttuurilehti. Puoluepoliittisesti sitoutumaton lehti nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Pääkirjoitukset ottavat kantaa ja johdattavat lukijat numeron pariin.

Vuonna 1999 perustettu Voima on nyt marraskuussa ilmestynyt 25 vuoden ajan. Tuo ajanjakso, neljännesvuosisata, tuntuu kaltaiselleni keski-ikäiselle pelkältä silmänräpäykseltä, mutta tämän lehden kansijuttuun haastatelluille Good Boys -bändin jäsenille se on elinikä. 

On joka tapauksessa hämmentävää tarkastella, mitä kaikkea maailmassa vuonna 1999 tapahtui. 

Moni nykyisin itsestäänselvä asia oli silloin uusinta uutta. Internet oli ollut yleisön ulottuvilla vasta vajaan vuosikymmenen, ja vertaisverkkoa hyödyntänyt tiedostonjakopalvelu, syksyllä 1999 lanseerattu Napster enteili digitaalisen piratismin kultakautta ja kokonaista musiikkibisneksen murrosta. Vuoden alussa otettiin askel kohti markasta luopumista, kun Suomessakin otettiin käyttöön eurovaluutta digitaalisessa muodossa. Lait lähestymiskiellosta ja palovaroittimien pakollisuudesta astuivat voimaan. 

Kasvissyönti oli suhteellisen harvinaista ja vain yhteiskunnallisesti tiedostavimpien puuhaa, veganismi lähinnä sulaa hulluutta. Hiilidioksidipäästöjen vaikutuksesta ilmastoon eli kasvihuoneilmiöstä puhuttiin kyllä, mutta ilmastokriisistä ei vielä lainkaan.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Berliinin muurin murtumisesta, joka nykyisin kuulostaa lähinnä muinaishistorialta, tuli kuluneeksi kymmenen vuotta samoihin aikoihin, kun ensimmäinen Voima ilmestyi marraskuussa 1999. 

Silloin Euroopassa raivosi Jugoslavian hajoamisen aiheuttama Kosovon sota. Vuoden 1999 viimeisenä päivänä – koko maailma jännittäessä Y2K:ta, eli tietojärjestelmien povattua sekoamista vuosituhannen vaihtumisesta – Vladimir Putin nousi pääministeristä Venäjän presidentiksi ensimmäistä kertaa, kun Boris Jeltsin väistyi terveysongelmiensa vuoksi. Valko-Venäjän presidentiksi vuonna 1994 äänestetty Aljaksandr Lukašenka oli jo aloittanut valtakautensa venyttelyn ja oli tuossa vaiheessa saanut sitä pidennettyä vuoteen 2001. Kesällä 1999 Yhdysvallat totesi, ettei tunnusta Lukašenkaa Valko-Venäjän lailliseksi johtajaksi yli alkuperäisen kauden. Israelissa työväenpuolueen Ehud Barak nousi vaaleissa pääministeriksi ohi Benjamin Netanjahun.

Nyt vuonna 2024, diktaattorit Putin ja Lukašenka ovat edelleen vallassa, ja Netanjahun johtama Israel hävittää Palestiinaa. Donald Trump on toistamiseen voittanut presidentinvaalit Yhdysvalloissa, millä voi olla vakavia vaikutuksia Venäjää vastaan puolustautuvan Ukrainan ja laajemmin Euroopan tulevaisuudelle. 

Mieleen nousevat Mika Waltarin kirjoittamat sanat Sinuhe egyptiläisestä: ”Kaikki palaa ennalleen eikä mitään uutta ole auringon alla eikä ihminen muutu, vaikka hänen vaatteensa muuttuvat ja myös hänen kielensä sanat muuttuvat.”

Voimalle on alusta saakka ollut tärkeää olla siellä missä lukijatkin, veloituksetta, kaikkien vapaasti luettavissa. Voima syntyi aikana, jolloin tuulikaapeissa, liikenneasemilla ja videovuokraamoissa oli ilmaisjakelussa monia lehtiä. Digimurros ei vielä näivettänyt journalistista kenttää eikä sosiaalinen media toiminut poliittisten toimijoiden ja kaupallisten vaikuttajien rikkinäisenä puhelimena.

Vuonna 2024 Voiman tehtävä riippumattoman laatujournalismin ja oikeudenmukaisemman maailman äänenä on entistä tärkeämpi.