YleinenKirjoittanut Sonja Hyppänen

Suuri koralliriuttakatastrofi

Lukuaika: 2 minuuttia

Suuri koralliriuttakatastrofi

KirjeenvaihtajatKirjeenvaihtajat

Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.

Teksti Sonja Hyppänen

Puolet valliriutan korallista on kadonnut kolmenkymmenen viime vuoden aikana.

Haita, rauskuja, merikäärmeitä, kilpikonnia ja kaloja kaikissa väreissä ja koissa. Tämän olen nähnyt säälittävän lyhyillä sukellus- ja uintikäynneilläni Australian Isolla valliriutalla. Itse koralli on merenalainen taikametsä, värikkäämpi kuin kesäinen kukkaketo – muotojen runsaudessa happopään päiväuni.

Lokakuun alussa julkaistun Australian Institute of Marine Sciencen (AIMS) tutkimuksen mukaan puolet Ison valliriutan korallista on kadonnut vajaan kolmenkymmenen viime vuoden aikana. Tutkimusta tehneen Hugh Sweatmanin mukaan korallin menetys tarkoittaa myös riutalla elävien lajien menetystä. Nemoa saadaan pian etsiä todella huolella.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

AIMS listaa syiksi korallin häviämiseen trooppiset myrskyt, korallin valkaistumisen ja piikkikruunu-nimisen meritähtilajin, jonka populaatiot ovat räjähtäneet käsiin.

Piikkikruunun lisääntymiseen vaikuttavat tekijät voidaan jäljittää ihmiseen. Piikkikruunut syövät korallin polyyppeja, joten ne ovat tuttu näky riutoilla. Populaatioiden koko muuttuu luonnollisesti sykleissä. Terve koralliriutta toipuukin hetkellisistä piikkikruunujen perhepiknikeistä hyvin. Tutkijoiden mukaan teollistumisen myötä päästöt ja saasteet ovat rehevöittäneet Ison valliriutan vesiä luoden paratiisin maatalouden päästöistä kukkivilla levillä herkutteleville piikkikruunun toukille.

Joidenkin arvioiden mukaan myös piikkikruunujen luonnolliset viholliset Isolla valliriutalla, kuten jättimäiset merikotilot, ovat vähentyneet ylikalastuksen takia.

Ylikalastuksen yhteyttä korallia syövien meritähtien lisääntymiseen ovat tutkineet Fidžin koralliriutoilla Dulvy, Freckleton ja Polunin. He toteavat, että meritähtien määrä lisääntyi saarilla, joilla kalastusintensiteetti oli suurta ja meritähdillä ruokailevien petokalojen määrä siitä johtuen pieni. Fidžillä korallin määrä on vähentynyt 35 prosenttia.

Ilmastonmuutoksen myötä trooppiset myrskyt ovat lisääntyneet ja ennusteiden mukaan lämmin trendi jatkuu. Meri lämpenee ja tämä johtaa myös korallin valkaistumiseen. Meren ollessa liian lämmin symbioosi korallin ja siinä elävän värikkään levän välillä rikkoutuu. Levät tuottavat ison osan korallin energiasta, joten sen menettäminen jättää jälkeensä heikentyneen ja ympäristön muutoksille sekä saalistajille alttiin korallin.

Värikkäiden riuttojen tulevaisuus näyttää varsin synkältä. 75% maailman koralliriutoista on uhattuna ihmisen toiminnan sekä ympäristön muuttumisen vuoksi. Maailmanlaajuisesti koralliriutoilla elää enemmän lajeja pinta-alaa kohden kuin missään muualla. Elinympäristöt ovat ainutlaatuisia. Vaikka riutat kattavat vain noin prosentin maapallon pinta-alasta, tiedemiehet ovat arvioineet, että riutoilla voi elää yhdestä kahdeksaan miljoonaa vielä löytämätöntä eliölajia.

Piikkikruunun vastuulla on 40 prosenttia Suuren Valliriutan korallin häviämisestä. Ratkaisuksi tilanteeseen paikalliset poliitikot ovat pelottavan tosissaan esittäneet piikkikruunujen poistamista alueelta meritähti kerrallaan. Jo nyt sukeltajat piikittävät tähtiä natriumvetysulfaatilla, joka tappaa ne muutamassa päivässä. Ihmiskunta korjaa tuhojaan hämmentävällä tavalla. Maailman koralliriuttoja ei auta seuraamusten poistaminen kun itse pääpahis, ihmiskunta, jatkaa tuhoisalla polullaan.