Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Tuomas Aivelo
Parhaat kokoelmat Madagaskarin eliöstöstä löytyvät Lontoosta, Pariisista & Chicagosta.
Kesällä Valbion kenttäasemalle valmistui uusi lisärakennus, jota on mainostettu ”Afrikan moderneimpana kenttäasemana”. Hieno se onkin. Alakerrassa on laboratoriot niin tartuntatauteja kuin genetiikkaakin varten. Aseman varustelu on vielä puolitiessä, mutta selvää on, että näillä puitteilla voidaan tehdä paljon siitä laboratoriotyöstä, mikä normaalisti Madagaskarilla on mahdotonta.
Loistelias tutkimusrakennus maailman köyhimpiin kuuluvissa maissa herättää ansaitusti kysymyksen: Onko se tarpeen? Onko reilua, että suurin osa väestöstä elää euron päiväbudjetilla ja naapurissa on kolmen miljoonan euron tutkimuskeskus?
Paljon työtä joudutaan tekemään, jotta rakennuksen olemassaolo voidaan perustella. Paikallisia ihmisiä täytyy kouluttaa työskentelemään rakennuksen kanssa. Heidät täytyy sitouttaa rakennuksen toimintaan. Alkuorganisoinnin jälkeen vastuullisiinkin tehtäviin pitää kouluttaa malagassityöntekijät.
Tämänkaltaiset tutkimuslaitokset ovat kuitenkin ainoa tapa lopettaa tieteen kolonialismi. Arkeologian ja historian puolella ”löytöjen” riisto on jo vähentynyt, mutta biologiassa se on vielä arkipäivää. Keskustelu siitä, onko reilua käydä hakemassa Madagaskarilta lahokuoriaisia omaa tutkimustaan varten ja säilöä ne sitten oman yliopiston museoon, ei ole edes vielä kunnolla käynnistynyt.
Suurin osa Madagaskarin luonnon tutkijoista tulee ulkomailta, kerää näytteitä ja lähtee näytteidensä kanssa pois. Parhaat kokoelmat Madagaskarin eliöstöstä löytyvät Lontoosta ja Pariisista, Kaliforniasta ja Chicagosta, ei Madagaskarilta.
Madagaskarilta puuttuu paitsi resursseja rahoittaa tutkimusta, myös koulutettua työvoimaa, joka osaisi avustaa tutkimuksen tekemisessä saati sitten itse johtaa tutkimusta. Tutkimusasemalla on siis myös roolinsa paikallisten kouluttamisessa.
Se, että näytteitä ei tarvitse viedä pois maasta, vaan ne voi työstää paikan päällä, on tutkijalle paljon helpompaa – selviää ilman byrokratiaa. Mutta ennen kaikkea se on reilumpaa.
Centre Valbion terassi ja alapuolella virtaava Namorona-joki.
