HenkilökohtaistaKirjoittanut Derya Tekin

Kuolleet sielut

Lukuaika: < 1 minuutti

Kuolleet sielut

HenkilökohtaistaHenkilökohtaista

Henkilökohtaista-blogin kirjoittajat ovat elämän asiantuntijoita: he tutkivat muun muassa elämäntapoja, tyyliä, työtä, musiikkia ja perhettä. Henkilökohtainen on poliittista.

Teksti Derya Tekin

Yksi vankila, yksi verilöyly, kymmenen kuollutta sielua ja yksi dokumenttielokuva.

Saunalla on suuri merkitys suomalaisten elämässä. Sitä käytetään läpi vuoden ja saunaan törmää jopa suomalaisissa sananlaskuissa. Saunassa synnytään. Saunassa kuollaan.

Siskoni syntyi 26. syyskuuta 1999 Kätilöopiston synnytysosastolla. Samana päivänä perhetuttumme makasi kuolleena Ulucanlarin vankilan turkkilaisessa saunassa, hamamissa, kymmenen muun poliittisen vangin kanssa.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Kyseessä oli Ankaran Ulucanlarin vankilassa tapahtunut sotilasoperaatio, jossa Turkin armeija kokeili erityisen raakoja keinoja poliittisia vankeja vastaan. Esimerkiksi paloturvallisuudessa käytettävää vaahtoa ruiskutettiin katoilta kunnes vangit olivat tukehtua.

Poliittiset vangit protestoivat kurjia olojaan vankiloissa satunnaisesti. Vankiloiden suurin ongelma oli osastojen ylikuormittuminen. Vangit nukkuivat vuorotellen päivän aikana, sillä sänkyjä riitti alle puolelle vangeista.

Yksi operaatiossa vakavasti loukkaantuneista oli Murat Özcelik. Hän oli saanut 17-vuotiaana vankilatuomion, koska oli osallistunut mielenosoituksiin ja jakanut poliittisia lehtisiä. Vapauduttuaan Murat Özcelik aloitti opinnot elokuva-alalla. Hänen esikoisdokumenttielokuvansa Dead Souls, joka perustuu Ulucanlarin vankilan verilöylyyn, esitetään Lens Politica -elokuvafestivaalilla tulevana viikonloppuna.

Ohjaaja kertoo eri haastatteluissa elokuvan alkavan junasta, jonka hän rinnastaa itseensä. Kun juna ajaa tunneliin, se kuvastaa Murat Özcelikin elämän pimeintä vaihetta eli vankila-aikoja. Elokuvan lopussa näemme junan taas menevän tunneliin, mikä symboloi Turkin nykyistä vankilajärjestelmää, jossa ihmiset eristetään yhä pienempiin selleihin. Elokuvassa on kaksi merkittävää henkilöä, Murat Özcelik ja hänen äitinsä Sultan Özcelik.

On kiinnostavaa, miten ohjaaja käsittelee asioita dokumenttielokuvassaan. Se, että hän on itse kokenut verilöylyn, jota dokumenttielokuva kuvaa, voi olla etu elokuvan kannalta. Etu saattaa kuitenkin helposti muuttua haitaksi. Saa nähdä, miten Murat Özcelik pärjää. Hän kertoo yrittäneensä ottaa etäisyyttä omiin kokemuksiinsa. Dead Souls -dokumenttielokuvan tekeminen on ollut kuitenkin vaativa kokemus. Elokuvan teko vei kolme vuotta. Silti Murat Özcelik päätti kohdata uudestaan sen kammottavan päivän, jotta voisi jatkaa elämäänsä.

Özcelik on yrittänyt saada aikaan mahdollisimman totuudenmukaisen dokumentin sensuroimatta raaimpiakaan kuvamateriaaleja. Siksi dokumenttielokuva on kielletty alle 16-vuotiailta. Dokumentin käsittelemät verilöylyt voisi kieltää kaikenikäisiltä.