Voima 20 vuotta sitten
Ensimmäinen Voima-lehti ilmestyi marraskuussa 1999. Juttusarja palaa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsitellyt parin vuosikymmenen ajan.
Muinaisina aikoina, jolloin päivät olivat aurinkoisia ja linnut lauloivat, Voiman numerossa 4/00 esiteltiin pukeutumisen uusia tuulia.
Otsikon Eettistä kevättä ilmassa alla Atso Mikkola ja valokuvaaja Natalia Baer esittelivät tyylikkään pukeutumisen perusteita.
“Kevään 2000 eettinen muoti on iloisen värikästä ja sadunomaista. Ei siis ruskeanharmaita riihipaitoja tai virttyneitä farmareita.”
Tekijät mitä ilmeisimmin piikittelivät Voiman toimituksen pukeutumista.
“Eettisyys, eli moraaliseen oikeaan pyrkivä asenne, on nimittäin enemmän kuin pelkkää ekologisuutta. Eettisyys sisältää myös ihmisen fyysisistä ja henkisistä tarpeista huolehtimisen – ilon, itseilmaisun ja toimeentulon”, he analysoivat maailmaa syleillen.
“Eettistä pukeutumisessa on ainakin materiaalien ja valmistustapojen ekologisuus, kierrätys, paikallisuus, valmistajan pienuus, … mittatilaustyö, käsityö, itse tehty, korjattu, klassisuus, sopivuus käyttäjän persoonaan ja olemukseen, kerrospukeutuminen, ristiinpukeutuminen, taiteellista ja esteettistä nautintoa tuottava, iloa luova ja aidosti omaperäinen.”
KIERRÄTYSMUODIN AMMATTILAINEN JA vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyy muistaa hyvin ajat parikymmentä vuotta sitten, jolloin “vaatteiden laatu ei ollut vielä romahtanut”. Vaatekauppojen vaatteet olivat tuolloin kalliita, mutta “Henkkamaukankin vaatteet olivat priimaa”, Pyy sanoo viitaten Hennes & Mauritziin, joka nykyään tunnetaan H&M -halpisvaateketjuna.
Viime aikoina Voimassa on puitu useaan otteeseen vaateteollisuuden syntejä. Kauppaketjut suoltavat markkinoille öljystä jalostettua, muovista pikamuotia, jolla tarkoitetaan kauppojen aivan liian nopeasti vaihtuvaa vaatevalikoimaa, kuteiden heikkoa laatua ja olematonta kestävyyttä.
Niinpä eettinen ja ekologinen kevätmuoti 2021 on edelleenkin kierrätettyä.
Tyyleistä kuumimmat trendit ovat “kasari ja ysäri”, Pyy kertoo. Nyt nuoret haluavat trenssejä ja ylisuuria blazereita olkatoppauksineen eli vaatteita, joita 1980–90-luvulla käyttivät keski-ikäiset.
Pyyn mukaan nykynuoret tuntevat tarkkaan merkit ja materiaalit, ja “hyvälaatuinen brändikama myy aina”. On jopa mahdollista, että kestäviä 1980-luvun vaatteita kierrätetään useaan kertaan.
Käytettyjen vaatteiden myymälöiden halutuimmat ovat tunnettuja suomalaisia merkkejä, erityisesti Vuokkoa ja Marimekkoa ennen 1990-lukua, eli kun vaatteet valmistettiin suomalaisissa tehtaissa: “työntekijöille maksettiin silloin kunnollista palkkaa”, Pyy valaisee.
