Bauer tuli ja keräsi massit. Bassoa ei enää ole.

Uuden SuomiRäp-kanavan logo mukailee Avaimen legendaarista kapitalismin vastaista Punainen tiili -kappaletta.

Vellamonkatu 30

Vellamonkatu 30 on paikka, jossa Voimaa toimitetaan. Samassa toimistossa työskentelee kaikenkirjava joukko talouden, rauhantyön, kasvisruoan, reilun kaupan, Venäjän opposition, pienkustantamisen ja politiikan asiantuntijoita.

Myös Voiman toimituksen sähköpostiin tipahti maanantaina Bauer Median tiedote uudesta SuomiRäp -radiokanavasta. Uusi kanava ei aiheuttanut juurikaan polemiikkia toimituksen sisällä. Olihan se aika loogista, että niinkin iso musiikkityyli saa vastaavan tusina-soittolista -kanavan mitä SuomiPop tai SuomiRock jo ovat.

Tiedotteen perässä listattiin kanavat, jotka kuuluvat Bauer Medialle. Niitä ovat edellä mainitun SuomiRockin ja SuomiRäpin lisäksi Radio Nova, Iskelmä, KISS, Radio City, Nostalgia, NRJ, Kasari, Ysäri ja Radio Classic. Pienoinen ihme olikin, että Euroopan suurimmalla radiotoimijalla ei ollut vielä Suomessa pelkästään räppiin keskittyvää radiokanavaa.

Todellinen yllätys tuli kuitenkin myöhemmin iltapäivällä, kun Rumba uutisoi SuomiRäp-kanavan tulleen Bassoradion tilalle ilman että asiasta olisi tiedotettu mitenkään. Basson verkkosivut olivat yhä pystyssä mutta siellä soi uusi kanava SuomiRäp. Rumba yritti tavoittaa Bauer Median toimitusjohtajaa Sami Tenkasta tuloksetta vaikka Tenkasen nimi oli mainittu lisätietojen antajana tiedotteen lopussa.

Legendaarinen vuonna 2004 perustettu Bassoradio ei saanut missään nimessä arvoisaansa loppua.

Itselleni muodostui erittäin lämmin suhde Bassoon 2010-luvun taitteessa. Kanava edusti silloin jotain sellaista mitä radio voi mediana parhaimmillaan tarjota. Joinakin aikoina kanavan ohjelmakartta oli niin laadukas, että muistin sen ulkoa sillä kotona vietetystä ajasta suurimman osan kuuntelin Bassoradiota. Kanavasta huomasi kuinka sen erikoisohjelmat olivat intohimolla tehtyjä ja musiikkivalinnat aina tarkkaan harkittuja, tuoreita ja yllättäviä.

Radion pyörittämisen lisäksi Basso julkaisi myös samannimistä lehteä, joka oli eräänlainen Suomen oma Vice. Basso oli näyttävästi tehty taidetta, populaarikulttuuria ja kiinnostavia ilmiöitä esittelevä lifestyle-julkaisu, joka ei tarkastellut maailmaa kuitenkaan Imagen kaltaisten keskiluokkaisten linssien läpi. Kyse oli aivan erityisestä lehdestä, josta hehkui jaettu ylpeys yhdessä tehtyyn lehteen. Itseltäni löytyy vieläkin kirjahyllystä jokainen aikanaan kioskilta ostettu numero.

Basso oli kuitenkin harmillisen lyhytikäinen lehtenä. Vaikka sen sivuilla mainostivatkin yhtiöt kuten Nokia, Diesel, Heineken tai Adidas ja lehti maksoi 15 euroa niin Suomen kokoiset markkinat olivat ilmeisesti noinkin kunnianhimoiselle julkaisulle rajalliset. Lehden loputtua ja radion ohjelmakarttojen muuttuessa siirryin vähitellen enemmän ja enemmän Radio Helsingin kuuntelijaksi Basson säilyessä pitkään hyvänä kakkosvaihtoehtona. Viime vuosina erityistä ihailua herätti räpin historiaa käsittelevä RapScholar -ohjelma, joka onneksi löytyy Mixcloud-sivustolta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Kuten monella muullakin Basson vakikuuntelijalla niin myös minulla kanavan kuunteleminen loppui kuin seinään vuosi sitten kun kanavan ohjelmakarttaa uusittiin ja erikoisohjelmat päätettiin ajaa alas. Tämän vuoden huhtikuussa kanavan omistus siirtyi Bauer Medialle. Bassosta tuli samanlaista harmaata massaa, jota vastaan se oli koko olemassaolonsa aikana kapinoinut onnistuneesti.

Nyt Bassoa ei enää ole. Kanavan perustaja Ville Tikkanen kommentoi uutta kanavaa lyhyesti julkisessa Facebook-päivityksessään.

Kiitos Bauer Media että vaihdoitte kanavan nimen! Kanavalla ei enää pitkään aikaan ollutkaan mitään tekemistä Bassoradion kanssa!”

Mutta onko Basson kohtalo mitenkään yllättävä? Ei suoraan sanoen ole. Bauerin kaltaiset toimijat pelaavat aivan erilaisella logiikalla, kuin omaehtoiseksi perustetut ja suoraan kulttuurista hengittävät kanavat jollainen Bassokin oli. Se että SuomiRäp kuulostaa ja näyttää musavalintoineen, mainoksineen ja logoineen joltain epämääräiseltä möykyltä kertoo toimintamallista jossa ainoastaan rahan tekemisellä on väliä.

Haastattelin keväällä muusikko-tuottaja Mika Kurvista, joka tekee räppiä artistinimellä Haamu. Kurvinen mainitsi haastattelussa, että pitkään täysin vaihtoehtopiirien musiikkigenrenä pysyneestä räpistä on tullut vuosien saatossa suurin populaarimusiikin genre.

2000-luvun alussa se oli joko noloa tai tosi siisti juttu. Nyt se on vaan perus. Samaan aikaan kirjo on laajentunut mutta se mitä kuulee valtakunnallisten radiokanavien soittolistoilta, ja se räppi mikä pääsee esille, on mun mielestä aika yksipuolista”, Kurvinen sanoi haastattelussa.

Tätä blogausta kirjoittaessa kanavan soittamasta musiikista noin puolet ehti tulla sellaisilta artisteilta jotka soivat sinä aikana useamman kerran. Kapeista soittolistoista hyötyy vain pieni osa muusikoista. Ne ketkä vastaavat soittolistoille päätyvästä musiikista ovat musiikkimaailman portinvartioita sille mitä tässä maassa kuunnellaan. Basson pyöriessä vielä DJ-vetoisena portit olivat avoinna ja todella moni artisti saattoi saada julkisuutta nimenomaan laadukkaiden radioiden erikoisohjelmien kautta.

Räppäri Gettomasa sanoi osuvasti uutta kanavaa ihmettelevässä Rumban jutussa, että ”hänen mukaansa SuomiRäp-kanava on tämän myötä elävä esimerkki culture vulture -ilmiöstä, eli kiinnostuksesta kulttuuria kohtaan vain jos siitä voi hyötyä kaupallisesti.”

Bauer tuli ja keräsi massit. Bassoa ei enää ole.

Edit 17.9.2020: Korjattu tieto siitä, että Bassoradio ei siirtynyt Bauer Medialle vuosi sitten vaan kuluvan vuoden huhtikuussa. Vuosi sitten tehty päätös erikoisohjelmien lopettamisesta ei liittynyt omistajuuden vaihtumiseen.

Kommentoi Facebookissa
Antti Kurko