Kirjoittanut Iida Simes

Pitäisikö vieläkin äänestää naista?

Lukuaika: < 1 minuutti

Pitäisikö vieläkin äänestää naista?

Voima 20 vuotta sittenVoima 20 vuotta sitten

Ensimmäinen Voima-lehti ilmestyi marraskuussa 1999. Juttusarja palaa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsitellyt parin vuosikymmenen ajan.

Voiman kolmannessa numerossa, joka ilmestyi helmikuussa 2000, toimittaja Jaana Airaksinen pohti tulevia vaaleja ja ehdokkaan sukupuolen merkitystä. Hän otsikoi juttunsa ”Pitäisikö äänestää naista?” Iso kysymys oli voiko naisehdokasta kannattaa ohitse sellaistenkin miesten, jotka ehkä olisivat puoluetaustaltaan äänestäjälle sopivampia.

Nyt kevään 2019 eduskuntavaaleissa on binäärisen asetelman lisäksi myös muunsukupuolisia ehdokkaita.

Vuoden 2000 keväällä presidentinvaalin toinen kierros oli alkamassa ja loppusuoralla oli kaksi ehdokasta: sosialidemokraattien Tarja Halonen vastassaan Suomen Keskustan Esko Aho.

Naisen äänestäminen ei presidentinvaaleissa ollut mitenkään tavattoman outoa, sillä kuusi vuotta aikaisemmin toisella kierroksella oli kamppaillut Elisabeth Rehn (rkp) sittemmin valit voittanutta Martti Ahtisaarta (sd) vastaan.

Airaksinen kirjoitti vuoden 1994 vaaleista:

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

”Naiseus yhdisti yli puoluerajojen. Rehnistä tuli ilmiö. Vaaleja käytiin naisenergialla, keskustelu velloi vahvana päivälehtien yleisönosastoilla ja mielipideartikkeeissa. Pettymys oli kova, kun Rehniä ei valittu. Monien mielestä naiset pettivät. Kirjailija Kirsti Simonsuuri kirjoitti Helsingin Sanomien vieras­kynässä, että vaalien lopputulos osoitti suomalaisten feministien tulleen ajattelussa tiensä päähän.”

Vuonna 2000 Airaksinen uskoi, että ajat olisivat kypsät muutokselle ja nainen voisi hallita presidentinlinnaa:

”Ajatus naispresidentistä on jo tuttu ja siksi yhä mahdollisempi kuin ennen. Nyt ei kuitenkaan puhuta vain miehistä ja naisista, miesten ja naisten välisistä eroista, vaan pohditaan myös sitä millainen nainen Halonen on, millainen mies Esko Aho.”

Airaksisen artikkeliinsa haastattelema kirjailija Anja Snellman kertoi äänestäneensä edellisissä vaaleissa Rehniä, mutta aikovansa nyt äänestää Halosta. Lopulta hän mainitsi leikkisästi Ahon puolison uutena johtajaehdokkaana.

”Sosialisti ja ei-sosialisti ovat kauan sitten lakanneet merkitsemästä minulle yhtään mitään, olen jo pitkään äänestänyt ihmistä. Halosen elämänvalinnat tuntuvat omilta. Esko Ahon kanssa olemme samanikäisiä, mutta koen Ahon arvokonservatiivina. Näissä vaaleissa kamppailee kaksi yksinhuoltajaa, Tarja Halonen ja Kirsti Aho.”