Porvarit pöytään

Henkilökohtaista

Henkilökohtaista-blogin kirjoittajat ovat elämän asiantuntijoita: he tutkivat muun muassa elämäntapoja, tyyliä, työtä, musiikkia ja perhettä. Henkilökohtainen on poliittista.

Teksti Anu Brask

Jäähdytä tillinsnapsi & pidä suvullesi vegaaniset rapukestit, niin et kuole yksin.

Vaiva:

Tohtori, miten saan porvarit heltymään? Olen suvusta, jossa kaikki mikä liikkuu tapetaan ja syödään. Olen itse ituhippi-vegaani. Haluaisin järjestää sukulaisilleni rapukestit omaan tapaani – ilman rapuja.

Millaisen menun tarjoan, etteivät he neljännen snapsin jälkeen ala vittuilla ruokavammaisuudesta ja karkaa humalassa taksilla Savoyhin?

Ruokatohtorin diagnoosi:

Voi voi. Näkisin, että käsillä on orastava keski-iän kriisi. Nuoruuden vastaanpokkuroinnin ajat alkavat olla ohi, kun elämänvirta pyöristää kulmia. Veikkaan, että vielä kymmenen vuotta sitten suunnittelit jonkin sortin attentaattia porvarisukulaisten akvaviitinhuuruisiin kekkereihin. Kenties yön hämyssä kahlasit kesäpaikan joenuomia vapauttelemassa rapuja merroista.

Mutta niin se vaan iskee vastavirrassakin, rajusti lähestyvä elämän ehtoopuoli. Kukapa tahtoisi kuolla yksin?

Kyse on valinnoista.

Jos päätät pitäytyä tiukasti linjassasi, netistä löytyy sellainenkin ihme kuin vegaaninen rapu. Jättäisin ne nyt kuitenkin suosiolla tilaamatta. Miksi kaivaa verta nenästään?

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos loppuu

Voit myös yrittää psykologista harhautusta. Mieti, mikä olisi suvullesi se kaikkein pahin skenaario, ja lähde siitä. Ilmoita esimerkiksi heti ensimmäisen snapsilaulun jälkeen uudesta homoseksuaaleja vilisevästä polyamorisesta suhteestasi. Kenties järkytykseltään porvari huomaamatta imee tofuliemet palkopavuista luullen niitä ravun koiviksi.

Voit vaihteeksi kokeilla tulla myös puolitiehen vastaan, mutta pidä huoli siitä, etteivät pinttyneet ennakkoluulot viherpiiperöpöperöistä syvene. Vittuilusta huolimatta kaikilla on paljon parempi mieli, jos ruoka on edes kelvollista.

Perunalla se täyttyy porvarinkin vatsa, ja tällä tillipestoreseptillä on todistetusti lihansyöjien keskuudessa saatu aikaan ihmeitä. Vaikken yleensä suosittele ruokaimitaatioita, on myönnettävä, että merilevä saattaa viedä makunystyröitä lähelle merellistä tunnelmaa. Munakoiso taas on sen verran lihaisaa kamaa, että menkööt nyt ravusta.

Panosta valaisuun ja koristeluun. Ja muista VIINAT!

Kiitokseksi kohteliaisuuskäynnistä varaa jo valmiiksi pöytä kelpo ravintolasta, ja hoida tilataksi hyvissä ajoin paikalle.

Pyrstölle (tai suippopaprikalle)!

Reseptit:

Kahdeksalle sivistyneesti annostelevalle porvarille.

Tillipesto-perunasalaatti

Pesto:

1 nippu tilliä (n.3 dl) 


2 valkosipulinkynttä 


1 dl suolattuja maapähkinöitä

1 ½- 2 dl oliiviöljyä 


(suolaa)

1. Yhdistä tehosekoittimessa tilli, pähkinät ja valkosipulit. Myös sauvasekoitin sopii oivallisesti peston valmistamiseen.

2. Soseuta ja lisää öljyä ohuena nauhana, kunnes pesto on tahnamaista. Mausta tarvittaessa suolalla.

Perunasalaatti:

n. 1 kg uusia perunoita


2 punasipulia 


50 g kapriksia 


2 dl tillipestoa 


rouhittua mustapippuria 


suolaa 


oliiviöljyä 


(muutamia isoja varrellisia kapriksia koristeeksi)

1. Höyrytä tai keitä pestyt perunat. Huuhtele kuumat perunat juoksevan kylmän veden alla niin, että ne hieman jäähtyvät.

2. Pilko perunat suupaloiksi ja kumoa isoon kulhoon. Lisää pieneksi kuutioitu punasipuli ja kaprikset.

3. Sekoita lopuksi joukkoon tillipestoa. Pestoa saa olla niin paljon, että perunat peittyvät kauttaaltaan, ja salaatti saa kauniin vihreän värin. Mausta mustapippurilla ja suolalla.

4. Tarkista maku ennen tarjoilua ja lorauta joukkoon vielä hieman hyvää oliiviöljyä. Koristele varrellisilla kapriksilla ja muutamalla tillinoksalla.

Vinkki: Juuri valmistetun perunasalaatin on hyvä maistua alkuun vähän liian suolaiselta. Anna vetäytyä viileässä muutama tunti, näin suolaisuus ja muut maut tasoittuvat.

Friteeratut merilevä-munakoiso-kuorukat

1 iso munakoiso (n. 300 g)

1 rkl suolaa

2 rkl ruokaöljyä (+ friteeraukseen noin 5 dl)

5 paahdettua merilevä-levyä (yakinoria)

reilu kourallinen ruohosipulia

1 valkosipulinkynsi

mustapippuria

(suolaa)

n. 1,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

n. 1 dl vettä

1. Kuori munakoiso ja pilko ohuiksi suikaleiksi. Hikoiluta suolalla viitisen minuuttia, purista neste pois.

2. Kuumenna öljy paistinpannussa. Paista munakoisoja keskilämmöllä, kunnes ne pehmenevät (n. 10 minuuttia). Siirrä kulhoon.

3. Lisää murustettu merilevä, hienonnettu ruohosipuli, murskattu valkosipuli ja mustapippuri. Sekoita hyvin. Lisää tarvittaessa suolaa. Lisää jauhot ja leivinjauhe.

4. Sekoita joukkoon vesi muutamassa erässä niin, että aineksista muodostuu paksuhko taikina, joka muistuttaa pannaritaikinaa.

5. Anna vetäytyä viileässä tunti tai pari.

6. Friteerausta varten kaada paksupohjaiseen kattilaan n. 10 cm ruokaöljyä ja kuumenna. Testaa öljyn lämpötila, sen tulisi olla noin 180 astetta

7. Lusikoi varovasti kuumaan öljyyn teelusikan kokoisia taikinapaloja. Hommaa helpotta, jos operoit kahdella lusikalla. Älä missään nimessä kasta lusikaa välillä veteen, vaikka taikina tarttuisikin siihen kiinni. Pikkuhiljaa paloja paistellessa lusikka öljyyntyy ja taikinapalleroiden friteeraaminen helpottuu.

8. Uppopaista paloja noin 4 minuuttia, kääntele tarvittaessa. Valuta talouspaperilla ennen tarjoilua.

Tillisnapsi

Pöytäviinaa pullo (tai useampi, riippuu suvun koosta) 2 kruunutilliä tai tillinoksia

1. Kaada viina määränsä vetoiseen lasitölkkiin. Lisää kruunutilli tai pari.

2. Anna maustua korkeintaan kolme vuorokautta: maista vuorokauden kulutta ja käytä omaa harkintaa siitä, kuinka tillisen snapsin haluat.

3. Suodata snapsi suodatinpaperin läpi ja kaada tarjoilupullon. Lisää pulloon tillikukinto ja jäähdytä pakastimessa hyvin kylmäksi ennen tarjoilua.

Vinkki: Tillisnapsi kannatta nauttia melko sutjakkaasti, sillä snapsin maku saattaa muuttua ajan mittaan hieman tunkkaiseksi.

Kommentoi Facebookissa
anu brask