Hui hai!

Teksti Sonja Hyppänen

Joka vuosi noin 100 miljoonaa haita kuolee eviensä vuoksi.

Steve Irwin saapui Melbourneen kaksi viikkoa sitten. Paikalliset Sea Shepherd -tukijat järjestivät miehistölle tervetuliaisjuhlat Titanic-laivaksi sisustetussa baarissa. Meidät oli helppo tunnistaa juhlivasta joukosta. Onnittelijoiden määrä ja energia oli musertaa laivan kokoiseen maailmaan tottuneen miehistön.

Laivaston toinen iso laiva Bob Barker saapui noin viikko sitten Hobartiin, Tasmaniaan. Sen miehistö vieraili Tasmanian parlamentissa tukemassa lakialoitetta, jolla Tasmanian vesistä tehtäisiin valaiden suojelualue. Tammikuussa 10 metrisen aallon runtelemaksi joutunut trimaraani Brigitte Bardot on miltei korjattu ja valmiina tuleviin kampanjoihin.

Valaanpyynnin estäminen eteläisellä Jäämerellä on kenties Sea Shepherdin näkyvin ja seuratuin yksittäinen kampanja. Ihminen kuitenkin uhkaa merten ekosysteemiä ja sen asukkeja maailman joka kolkalla. Esimerkiksi merten huippupetojen, kuten Välimeren sinievätonnikalan tai haiden liikakalastuksella on peruuttamaton vaikutus muiden lajien hyvinvointiin. Nyt jo näistä lajeista 80–90 prosenttia on hävinnyt ihmisen rahanahneuden vuoksi.

Yhdistyksellä on pysyvä läsnäolo Galapagos-saarten luonnonsuojelualueella, jonka ainutlaatuista ekosysteemiä salakalastajat riistävät. Erityisen vaarassa ovat maailman meriä 400 miljoona vuotta partioineet hait. Hait ovat pulassa ympäri sinisen planeettamme. Joka vuosi noin 100 miljoonaa haita kuolee eviensä vuoksi.

Suurin kysyntä hain eville on Aasiassa, jossa haineväkeitto on hienoa herkkua. Aasiaan evät päätyvät esimerkiksi Euroopan unionin alueen kalastajien kautta. EU:n yhteenlaskettu haisaalis on maailman toiseksi suurin. Laivastot pyytävät haita esimerkiksi Tyynellä Valtamerellä, Intian Valtamerellä ja Atlantilla. Haineväbisneksessä liikkuu vuosittain miljardeja dollareita rahaa. Puoli kiloa kuivattua hainevää maksaa noin 300 dollaria tai 220 euroa.

Haita pyydetään pituudeltaan muutamasta kilometristään sataan vaihtelevilla pitkäsiimoilla. Näihin jää kiinni myös esimerkiksi kilpikonnia, merilintuja ja merinisäkkäitä. Hain lihalla itsellään ei ole suurta rahallista arvoa. Kun hain evät on leikattu irti, eläin heitetään takaisin veteen. Ilman eviään hai ei voi uida tai hengittää ja se vajoaa pohjaan tukehtumaan.

Hainevien leikkaaminen ja ruumiin heittäminen mereen on vastoin YK:n ohjeita vastuullisesta kalastuksesta sekä ristiriidassa sen haiden suojelusuunnitelman kanssa. Vaikka hainevien leikkaaminen on ollut kiellettyä Euroopan unionissa vuodesta 2003, ei valvontaa juuri ole ja kieltoon on poikkeuksia. Esimerkiksi Portugali, Ranska, Espanja ja Britannia eivät noudata unionin haipolitiikkaa. Kalastajilla on erityislupa pyydettyjen haiden ”prosessointiin” laivojen kansilla ennen satamaan tuloa.

Aikaisemmin tällä viikolla EU esitti täyttä kieltoa hainevien leikkaamiselle sen veneillä ja vesillä. Rantaan tuoduissa evissä täytyy olla kiinni hai. Tätä haiekspertit esittivät tutkimuksessaan vuonna 2010. Siitä voi olla montaa mieltä, pysäyttääkö kokonaisten haiden rahtaaminen maihin evien kysynnän kasvun tai haita uhkaavan sukupuuton. Esitys vaatii vielä Euroopan parlamentin hyväksynnän, jotta siitä saadaan laki.

Mertensuojelussa ongelmana ei ole lakien vaan valvonnan puuttuminen. Viranomaiskoneiston paisuttaminen ei ole sinänsä myöskään ratkaisu. Ihmisen olisi aika nähdä luonto muunakin kuin ympäristönä tai resurssina. Emme voi puuttua ekosysteemin paloihin seurauksetta: olemme itsekin vain osa palapeliä.

Kommentoi Facebookissa
Vocapeople