YleinenKirjoittanut salla karkkainen

Havaintoja korealaisesta suoritusputkesta

Lukuaika: 2 minuuttia

Havaintoja korealaisesta suoritusputkesta

KirjeenvaihtajatKirjeenvaihtajat

Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.

Teksti Salla Kärkkäinen

Kauneuden & menestyksen tavoittelu pitää korealaiset kiireisinä.

Korealaiset rakastavat kauneutta, mutta surullista kyllä he halajavat erityisesti vaaleaa tukkaa, terävää nenää, kapeita kasvoja ja suuria silmiä – länsimaisen kauneusihanteen mukaisesti. Harvempi korealainen vastaa edellä mainittua kauneusihannetta. Ristiriitaa korjataan yhä useammin kirurgin veitsellä.

Kauneusleikkauksissa ei ole kyse mistään marginaali-ilmiöstä, koska Etelä-Koreassa suoritetaan maailman eniten kauneusleikkauksia väkilukuun suhteutettuna. Kaikista yleisin leikkaus on silmäluomien leikkaus, jolla saadaan kaukasialaistyyppinen tuplasilmäluomi. Tämä saa silmät näyttämään suuremmilta ja eurooppalaisemmilta.

mainos

Opiskelen rikkaassa naisten yksityisyliopistossa, jonka opiskelijat ovat plastiikkakirurgian kohderyhmä. Tämän vuoksi korealainen ystäväni arvioi jopa 30–40 prosenttia kanssaopiskelijoistamme käyneen kirurgin vastaanotolla. Harjaantunut silmä alkaa automaattisesti etsiä uusien tuttavuuksien luomista kirurgin veitsen jättämiä jälkiä.

Kauneusleikkausbuumissa on kaksi silmiinpistävää piirrettä. Ensinnäkin Suomeen verrattuna kauneusleikkaus ei ole hävettävä asia, joten harvempi yrittää salata sitä. Leikeltyjä ihmisiä ihaillaan, koska heillä on rahaa ja rohkeutta tavoitella kauneutta. Toisekseen kauneusleikkauksia tekevät nuoret ihmiset. Leikkaukset eivät missään nimessä ole halpoja, joten usein kyseessä on vanhempien sponsorointi lapsensa tulevaisuuteen. Korealaiset ajattelevat että nuorena naama on väännettävä, koska se auttaa hyvän puolison ja työpaikan löytämisessä. Kauneusleikkauksia tarjoavia klinikoita on jo niin paljon, että osa klinikoista yrittää houkutella asiakkaita tarjoutumalla leikkaamaan kaksi sisarusta yhden hinnalla.

Tämä kertoo siitä, miten suuri kilpailu ja paine korealaisilla on menestyä. Korealaiset tuntuvat tekevän töitä kellon ympäri. Suoritusputki alkaa jo päiväkodeissa, joista parhaimpiin on vuosien jonotuslista. Omalla kampuksellani toimivat yliopiston alaisuudessa päiväkoti, peruskoulu ja lukio, joista nuoret naisenalut pääsevät niin sanottuun Ewha-putkeen jo heti alusta asti, jos vanhemmilla vain on rahaa.

Lukio on korealaisnuorelle kaikista stressaavinta aikaa, koska silloin alkaa valmistautuminen yliopiston pääsykokeisiin. Teinit tekevät 14 tunnin päiviä vuosien ajan menemällä koulun jälkeen lukupiireihin ja preppauskursseille yliopiston kuva silmissä kiiluen. Korealainen yhteiskunta pyörii pitkälti henkilökohtaisten verkostojen varassa ja nämä verkostot luodaan opiskeluaikoina, jonka takia on tärkeää päästä parhaimpiin yliopistoihin.

Koska halutuista yliopistoista on kasvanut brändi itsessään, palkatuksi voi tulla vain siitä syystä, että on käynyt oikean yliopiston. Kun kerron korealaisille, että opiskelen (196 yliopistosta 11. sijalle rankatussa) Ewha Womans Universityssä saan heti sosiaalista hyväksyntää keskustelukumppanilta. Maassa, jossa suhteet ovat kaikki kaikessa, opiskelupaikalla on väliä myös avioliiton kannalta. Ewhan tytöt ovat haluttuja avioliitto markkinoilla, joten Ewha-yliopiston käyneillä on varaa valita hyvä aviomies.

Kun korealaiset sitten aikanaan astuvat työelämään, tärkeintä on vaurastua. Kiinalaiset, japanilaiset ja korealaiset läpikäyvät pahimmanlaatuista talousmaniaa. Korea hyppäsi ryysyistä rikkauksiin ja nyt sen kansalaiset ovat päässeet rahan makuun. Korealaiset, japanilaiset ja kiinalaiset keksivät ja tuottavat kilpaa mitä tahansa mitä voi myydä ja millä tehdä voittoa. Ostomaniaa ylläpidetään mainonnan lisäksi pidennetyillä aukioloajoilla tai siis sulkemisaikojen puuttumisella.

Korealaisten vapaa-aika ei välttämättä lisäänny kun he astuvat työelämään, koska kollegoiden kanssa oletetaan vietettävän aikaa venähtäneidenkin päivien päätteeksi. Korealaisten vapaa-ajan viettoon kuuluu runsas alkoholin käyttö, jonka seurauksena on syntynyt lukematon määrä juomapelejä, joiden tarkoituksena on humaltua nopeasti. Korealainen juomakulttuuri ei ole sen sivistyneempää kuin missään muuallakaan, ja oksentelevat ihmiset ovat yhtä yleinen näky Soulissa kuin Helsingissä perjantaiyönä. Ero suomalaiseen juomiskulttuuriin löytyy kuitenkin siitä, että ihmisillä ei ole aikaa alkoholisoitua.

Kaiken kaikkiaan korealaiset ovat koko ajan kiireessä. He ovat liian kiireisiä usein edes löytämään itselleen puolisoa, jonka vuoksi puolisonetsintäpalvelut ovat yleistyneet. Koreassa voi aina palkata jonkun muun tekemään asian omasta puolestaan. Korealaiset ovat suomalaisia pragmaattisempia avioliiton suhteen, vaikka rakkausavioliitto onkin muodissa. Rakkauskin on paljon pragmaattisempaa, koska järkisyyt ohjaavat tunnesyitä. Kiinalainen ystäväni totesi osuvasti, että itäaasialaiset ovat liian kiireisiä miettimään, ovatko he onnellisia vai ei. Järkevät ratkaisut ja raha näyttävät tuovan riittävästi tasapainoa ja onnellisuutta.