Väliaikaisia kaikki on vaan

Kirjeenvaihtajat

Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.

Teksti Tuomas Aivelo

Asutukseltaan nuori Madagaskar on kokenut paljon.

Madagaskar on viimeisiä asutettuja laajoja maa-alueita, mutta nuoreen ikäänsä verrattuna paljon kokenut. Maata on hallittu tavalla jos toisellakin.

Ihmiset saapuivat Madagaskarille ajanlaskun alussa ja viimeistään 500 vuotta sitten koko saari oli asuttu ja jakautunut heimopäälliköiden johtamiin osiin. Englantilaiset ja ranskalaiset yrittivät perustaa siirtokuntia, mutta eivät onnistuneet yrityksissään. 1800-luvulla keskiylängöllä hallinnut Merina-heimo valloitti naapuriheimojen maat ja koko saari oli yhden kuningaskunnan aluetta. Tietenkin, Afrikkaa kun kuitenkin ollaan, 1800-luvun lopulla Englanti ja Ranska päätyivät sopimukseen, että Ranska saakoon Madagaskarin ja Englanti saa Sansibarin. Ranska valloitti saaren suhteellisen helposti ja alkoi siirtomaavallan aika.

Kapinoinnin jälkeen 1960-luvulla Madagaskar itsenäistyi ja siirtyi muutamaa vuotta myöhemmin sosialistiseen diktatuuriin. Pitkään maa oli suljettu ulkomaailmalta ja tärkeimmät kauppakumppanit olivat Kuuba ja Neuvostoliitto. Kylmän sodan loppuminen näkyi myös Madagaskarilla: maata avattiin hiljalleen 1980-luvulla ja siitä lähtien maa on edennyt ryminällä. Madagaskar on edelleen maailman köyhimpiä maita, mutta silmännäkijäkertomukset paljastavat, että nykyisin tilanne ei ole läheskään yhtä paha kuin vielä neljännesvuosisata sitten.

Vuodesta 2002 hallinnut presidentti Marc Ravalalomana ansaitsi kannuksensa liikemiehenä: hän omisti Tiko-nimisen firman, jonka päätuotteita olivat maitotuotteet ja virvoitusjuomat. Liikemiehenä hän myös hallitsi Madagaskaria, hyvässä ja pahassa. Maa syleili vapaakauppaa ja ulkomaista rahaa alkoi virrata sisään investointeina sekä liike-elämään että luonnonsuojeluun. Turistit ja avustustyöntekijät alkoivat myös virrata sisään.

Kauan ei tämä jakso kuitenkaan kestänyt: Vuonna 2009 kansa nousi barrikadeille. Madagaskarin pääkaupungin Antananarivon pormestariksi noussut Andry Rajoelina (siviiliammatiltaan DJ) nousi vastustamaan Ravalalomanan hallintoa. Kyynisemmät äänet sanovat, että kansa ei varsinaisesti ollut aloitteellinen tässä vallankumouksessa: mielenosoittajille maksettiin, jotta he tulivat paikalle. Taustalta tullut raha on luultavasti tullut monikansallisilta firmoilta – etenkään ranskalaiset firmat eivät pitäneet Ravalalomanan avoimesta kauppapolitiikasta. (Mainittakoon, ettei Ravalalomanakaan puhtaat jauhot pussissaan pelannut – Tiko hyötyi reilusti johtajansa asemasta ja Ravalalomanan vastaus kritiikkiin oli tiedotusvälineiden sensuuri.)

DJ nousi väliaikaisen hallinnon johtoon ja seuraukset ovat olleet suunnattomat: kansainvälinen yhteisö tuomitsi ja veti pois suurimman osan kehitysavusta. Turistivirta tyrehtyi. Madagaskarin vaurastumiskehitys kääntyi päinvastoin: maa on parissa vuodessa köyhtynyt. Tutkijaa harmittaa erityisesti, että Tiko-firma kirjaimellisesti tuhottiin maan tasalle. Aiemmin jäätelöä sai ostettua mistä tahansa kylästä, jossa vain oli sähköä, koska Tiko toimittiin myyjille pakastimet (joissa jäätelön lisäksi säilytettiin kaikkea muutakin ruokaa). Nykyään ainoastaan Antananarivossa on tarjolla jäätelöä – hinta on tietysti paljon korkeampi kuin Tiko-jäätelön viisitoista senttiä. Kylmäketjua täällä maaseudulla ei ole sen jälkeen näkynyt.

Köyhtymistä pahempi seuraus on ollut kansalaisten passivoituminen. Väliaikaishallinto on siirtänyt vaalien pitämistä kerta toisensa jälkeen – alun perin vapaiden uusien vaalien piti olla loppuvuodesta 2009. Jos paikallisilta kysyy, uskovatko he paluuseen demokraattiseen järjestelmään ja vapaisiin vaaleihin lähiaikoina, he kohauttavat olkiaan ja hymyilevät. Politiikka nähdään eliitin pelinä, johon kansalla ei ole vaikutusta. Korruptio on laajalle levinnyttä, eikä kukaan usko poliitikkojen ajattelevan yleistä etua.

Vihdoinkin, viime viikolla kuulimme uusia uutisia. Eteläisen Afrikan talousalueen välittämät neuvottelut ovat päättyneet ja väliaikaishallinto sekä poliittiset puolueet hyväksyivät uuden suunnitelman, jossa väliaikaishallinto vaihtuu toiseen. Uusi pääministeri tulee eri puolueesta kuin DJ ja kuuluu myös eri heimoon. Vaalit eivät vieläkään ole tulossa, mutta nähtävästi tämä hallinto kelpaa pohjoiselle ja kehitysapuhanat taas aukeavat.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos loppuu

Kommentoi Facebookissa
tuomas aivelo