Tuoreen EU-maa Liettuan oikeuslaitos on pelkkää pelleilyä.
Gatajevien tuskallinen oikeusjuttu on kestänyt jo melkein vuoden. Tarkemmin sanoen kyse on juridisesta ahdistelusta. Olen seuraamassa hovioikeuden tuomion julistamista Kaunasissa 25. syyskuuta. Helsingistä lähteneessä yhdeksän hengen seurueessamme on muutama suomalainen ja yksi venäläinen toimittaja, ihmisoikeusaktivisteja ja psykologi.
Yleisön joukossa on meidän lisäksemme kaksi Gatajevien orpolasta, sekä äiti Edita, karmeliittanunnaluostarin johtaja ja Hadižatin uskottu jo vuosien takaa, ja sisar Renate, nunna joka on auttanut Gatajevien lasten hoitamisessa. Myös muutama Gatajevien liettualainen perheystävä on paikalla.
Hadižat ja Malik Gatajev eivät ole paikalla. Hadižat on sairaana Suomessa, eikä hänen lääkärinsä pidä suotavana uusia voimanponnistuksia tai järkytyksiä. Malik Gatajev on lähtenyt vaimoaan vastaan Viroon.
Paikallisen turvallisuuspoliisin VSD:n miehet istuvat vakavina. He eivät pidä sitä että kuvaan heitä, vaan he peittävät kasvonsa käsillään. Se näyttää koomiselta.
Syyttäjä on vaatinut Gatajeveille viittä vuotta lisää vankeutta edellisen tuomioistuimen jo hylkäämien syytteiden perusteella. Puolustus on vaatinut kompensaatiota siitä, että Gatajevejä on pidetty vankilassa jo alun perinkin väärin perustein.
Alkaa tapahtua. Rouva tuomari saapuu ja alkaa posottaa tuomiota kovalla vauhdilla. ”Puolitoista vuotta”, alkaa yleisö säpistä.
Puolitoista vuotta, josta Gatajevit ovat istuneet jo kymmenen kuukautta ja kolme viikkoa. Mutta Hadižat on niin sairas, että jäljelle jäävä yli puoli vuotta vankilaa on hänelle iso riski.
Oikeudenistunto on pian ohi. Tuomari heittää nipun papereita oikeuden sihteerille ja häipyy. Ällistyttävän peittelemättömästi turvallisuuspoliisin miehet ja toimittajat taputtelevat toisiaan selkään ja naureskelevat hyväntuulisina. Gatajevien tukijoukko laahustaa ulos salista tyrmistyneenä.
Syyte, josta lisävankeus tuli, on yksi jo hylätyistä: suojelurahan vaatiminen. Syyte pohjautuu siihen, että vanhimmat pojat, jotka käyvät jo töissä, pitivät kirjaa vanhemmilleen maksamistaan rahoista.
Pojat sanoivat, että tukeminen oli vapaaehtoista ja he maksoivat vanhemmilleen jopa mielellään. Aikuistumisen merkki. Syyttäjä takavarikoi poikien tunnollisen kirjanpidon, ja sitä käytettiin Gatajeveja vastaan – siitä huolimatta, että pojat kieltäytyivät todistamasta vanhempiaan vastaan.
Hadižat Gatajevan asianajaja on täysin ymmällään: ”Puolustuksen valitusta ja perusteita ei ole otettu ollenkaan huomioon. Ainoastaan syyttäjän.” Juristiparka on selvästi uupunut.
”Mutta tämä jatkuu vielä. Tietysti valitamme korkeimpaan oikeuteen.”
Suomesta on saapunut myös hieman erikoisempia tukijoita: kaksi klovnia. Kysehän on pelleilystä, ei oikeudesta. Kun klovnit on heitetty ulos oikeustalosta, he jatkavat esitystään talon ulkopuolella. Joka ikinen talolta poistuva toimittaja haastattelee tai kuvaa heitä. Liettuan oikeusasiamies soittaa iltapäivällä Gatajevien ystävälle ja kysyy keitä pellet ovat. Hyvä kysymys.
Lue myös Hadižat Gatajevan haastattelu Kolme kohtaloa.
Iida Simes
