Päivölän kansanopiston kansanperinteen linjaa ajetaan alas.

Yhteiskunta on menossa päin seinää, ja syrjäytettyjä nuoria on 50 000. Monet heistä eivät löydä kiinnostavaa opinahjoa. Koska yhteiskunnan tulevaisuutta ei voida ennakoida, tulisi koulutuksen luoda vaihtoehtoja.

Parisen vuotta sitten perinneaktivisti Eero Peltonen perusti Päivölän Kansanopiston yhteyteen Valkeakoskelle kansanperinteen linjan. Esittelin elinvoimaisen kansanperinteen opetuslinjan viime vuonna Voimassa. Sen osallistujat ovat kaikenikäisiä ihmisiä.

Vanhat taitajat käyvät opettamassa Päivölässä, ja siten tieto siirtyy viime hetkellä nykypolvelle. Opiskelijat myös vierailevat oppimassa kierrätysrakentamista ja käyvät kuulemassa esimerkiksi Pentti Linkolaa.

Nyt linja on kuitenkin päätetty lopettaa kesken lukuvuoden, vaikka Peltosen tilalle syksyllä tullut kurssin vetäjä Elina Ahonen on suoriutunut opetustöistä loistavasti.

Eero Peltonen on toteuttanut Päivölässä vaistomaisesti sata vuotta sitten toimineen pedagogisen uudisraivaajan Santeri Alkion ideoita kansansivistämisestä. Meneilläänhän on Alkion juhlavuosi, ja hänen ajatuksiaan on painettu kirjaksi:

”Koulun tehdaskasvatus jättää älyn hortotilaan. Kaavoihin valava koulu vääntelee epätoivoisesti ’käsiään’, koska sillä ei ole mitään varattuna uutta ihmistyyppiä varten.”

Kansanperinteen linjaa yritetään nyt siirtää muualle ensi syksyksi. Tässä olisi tarjolla jollekin aktiiviselle opistolle kultakimpale.

Erkki Pirtola