Christine and the Queens

La vita nuova

Because Music (2020)

Christine and the Queensin helmikuun lopussa ilmestynyt EP La vita nuova julkaistiin juuri oikeaan aikaan. Levyn ensimmäinen kappale, People, I’ve been sad on toiminut vertaistukena monen korona-ajan arjessa liki 18 miljoonan striimauskertansa perusteella.

La vita nuova ja sen kyljessä julkaistu samanniminen lyhytelokuva eivät kuitenkaan koostu lamaannuttavasta itkumusiikista. Sen mukana voi tanssia, laulaa sydämensä kyllyydestä ja hyväksyä kuluneen vuoden.

Christine and the Queensin takana on Chris, eli ranskalainen artisti Héloïse Letissier. Nimensä ja tematiikkansa levy lainaa Danten teoksesta Uusi elämä (La vita nuova), jossa kirjailija käsittelee vaikeaa suhdettaan rakastettuunsa. Kappaleissa sekoitetut englannin, ranskan ja italian kielet sekä sydänsuruihin taipuvat pop-biitit muodostavat laadultaan tasaisen levyn. Parastaan EP tarjoaa varsinkin Caroline Polachekin kanssa tehdyllä nimikkokappaleella.

Pinja Porvari ★★★★

Joku Roti Mafia

Pääpirut

Monsp (2020)

Silloin kun räppiä on takana yhteenlaskettuna yli 100 vuotta, ei ole enää pakko surffata uusimpien trendiaaltojen harjoilla. Joku Roti Mafian uusi levy Pääpirut on ajattomalta soundaavaa posseräppiä, jossa ollaan perusasioiden äärellä. Gangsta-tarinoissa muistellaan lapsuuden lama-aikaa,  kulautellaan kolmosia ja jemmataan rahoja Panamaan. Välissä pelotellaan herroja kartanoissaan ja punnitaan Myrttisiä normi-suolakurkkuina. Vuoden suomirap-levy?

Antti Kurko ★★★★

Kuopus

Luottamus, kuritus ja pus

(Töölö Surupoika Records 2020)

Luottamus, kuritus ja pus on niitä levyjä, joita kuunnellessa unohtaa jäädä bussista omalla pysäkillään ja kävelee harhaan, koska ei voi keskittyä mihinkään muuhun. Spoken wordia ja rapia yhdistelevä Kuopus eli Pietu Wikström on ehdottoman tervetullut artisti Suomen musaskeneen. Biisit fantasioivat, tutkivat ja ihastuvat, mutta kaikkein voimakkainta on läsnäolo. Erittäin queer ja kiihkeä levy saa hengen salpautumaan ja posket punastumaan. Leikkivät sanat kantavat musiikkia vahvasti kokonaisuudessa, joka jättää janoamaan lisää. Sitä jäämme innokkaasti odottamaan.

Katariina Kauppila ★★★★

Moscow Death Brigade

Bad Accent Anthems

Fire And Flames Music (2020)

Antifasistisen musiikkiskenen eräänlainen kulttibändi Moscow Death Brigade julkaisi keskellä koronakevättä kolmannen albuminsa Bad Accents Anthems. Suomessakin vieraillut bändi yhdistelee musiikissaan hardcorea, heviriffejä ja elektronisia taustoja vihaisiin räppeihin. Teemoissa pyöritään edelleen antirasismin ja graffitien ympärillä. Mitään isoa pesäeroa bändi ei tee aikaisempaan tuotantoon vaan jatkaa toimivalla aggressiivisen intensiivisellä linjalla, ja mikäs siinä, kun homma toimii.

Antti Kurko ★★★★

Rosita Luu

Samettisuu

Helmi Levyt (2020)

Omaleimaisesta popmusiikistaan tuttu Rosita Luu vakuutti esikoisalbumillaan elektronisilla vivahteilla kuulijat ja kriitikot. Nyt uudella Samettisuu-albumilla suunta on kohti rockimpaa ja jopa progempaa ilmaisua. Ulkopuolisuuden tunne ja kaiho ovat läsnä laulaja-lauluntekijä Merita Bergin sanoituksissa ja yhtymäkohtia löytyy esimerkiksi Jukka Nousiaisen retroilevaan estetiiikkaan. Vaikka kakkoslevyt ovat usein niitä vaikeimpia niin nyt taitava soitto ja tarttuvat kertosäkeet takaavat, ettei huoleen ole aihetta.

Antti Kurko ★★★★

Dalindèo

Dark Money

KHY Suomen Musiikki (2020)

Liikaa on ihasteltu 1960-luvun hippejä, vihdoinkin ajan poliittinen jazz on palannut! Levy viittaa rahanpesuun ja veroparatiiseihin. Valtteri Laurell Pöyhösen sekstetti Dalindèo on räjähtävää energiaa, monisäikeistä rytmiikkaa ja brassisoundeja, joihin kuuluu tietenkin poikkihuilu. Tämän julkkarit olivat Voiman kevään viimeinen riento ennen kuin epidemia sulki klubit. Levy palauttaa mieleen Jaska Lukkarisen tiukat kompit. Ja kerrankin voi sanoa rakastavansa Fake Newsiä, kiitos fonisti Pope Puolitaipaleen.

Ilona Iida Simes ★★★★★

Ameeba

Finnhits Mixtape

Ghettotyylit (2020)

Underground-räppäri Ameeba juhlistaa 20-vuotistaiteilijajuhlaansa katsauksella nyky-Finnhitseihin. Finnhits Mixtape -omakustannelevyllä kuuntelija löytää itsensä kiinnostavista paikoista Cheekin vaihtuessa JVGksi, Chisun Vesalaksi ja Apulannan Jari Sillanpääksi.

Ameeban räpit lomittuvat sämplättyihin biiseihin kuulostaen samalla omalta itseltään ja tehden kunniaa alkuperäisille versioille. Aikana, jolloin musiikkibisnes on käytännössä onnistunut tappamaan sämplepohjaisen hip hopin, muistuttaa Ameeba, että tämän ilmaisumuodon soisi pysyvän hengissä.

Jari Tamminen ★★★★★