Alien: Romulus
Fede Alvarez
★★★
Vuonna 1979 ensikerran päivänvalon nähneen Alien-elokuvasarjan seitsemäs (tai yhdeksäs) osa, Alien: Romulus palailee sarjan ensimmäisen osan klaustrofobiseen avaruusaluskauhuun. Vauhdikas toiminta puolestaan on lainattu sarjan kakkososalta ja oikeastaan kaikki muutkin Romuluksen osaset on nostettu jostain aiemmasta Alien-elokuvasta. Ehkä jotain omaakin olisivat tekijät voineet keksiä. Lopulta katsojalle jää vain kokoelma viittauksia aiemmin nähtyyn, ja näiden silmäniskujen väliset sillatkin on monesti lainattu jostain jo nähdystä.
45 vuoden aikana rakentunut Alien-jatkumo on rönsyillyt sekavaksi ja ristiriitaiseksikin, eikä kenelläkään ole oikein ollut ideaa siitä, mitä tarinan kanssa pitäisi tehdä. 2010-luvulla Prometheus ja Alien: Covenant -elokuvilla aiheen pariin palannut Ridley Scott lähti kehittelemään hommaa uuteen suuntaan, mutta tuokin tutkimus lässähti kesken. Romuluksen kunniaksi voisi laskea sen, että elokuva pyrkii varovasti kursimaan yhteen edellämainittuja uudempia teoksia vanhojen kanssa.
Romulusta voi kehua myös siitä, että se oletettavasti aukeaa myös katsojille, jotka eivät ole sarjan aiempia osia nähneet. Mutta se on melko laiha lohtu. Onneksi leffassa on kuitenkin sen verran paljon rymistelyä, että elokuvateatterissa kukaan ei kuule tuskanhuutoasi.
Elokuvateattereissa nyt.
