Iida Sofia Hirvonen kuvaa esikoiskirjassaan Radalla (Kosmos 2022) nuorten kaupunkilaisten aikuisten levotonta elämäntuntoa ja yhteiskunnan asettamia odotuksia, mutta teoksen rikkaus on ennen kaikkea kertojan sisäisen mielenmaiseman limittymisessä ympäristöönsä. Ristiriidat vetäytymisen ja sosiaalisuuden, yön ja päivän, analysoinnin ja kokemuksellisuuden, juhlimisen ja työelämän välillä tuottavat rönsyilevää kerrontaa. Sivupolut tuntuvat aluksi liiallisiltakin, mutta vähitellen assosiatiivisuus vie mukanaan ja alkaa heijastaa osuvasti kertojan jakautunutta elämäntuntoa.

Yö on läsnä teoksessa omalle rauhalle pyhitettynä aikana, valvetietoisuuden kurittomana kääntöpuolena, sivullisuuden tunteena sekä teknobileiden ylettömyytenä. Yö on eristäytymistä ja suojautumista mutta samalla myös yhteyttä, keskusteluja, katseita ja rakastumista.

Hirvonen sivuaa valtasuhteiden tiedostamista lähinnä sosiaalisten tilanteiden kautta – osana ajankuvaa – mutta teoksen poliittinen ulottuvuus piilee erityisesti kokemuksellisuuden yksityiskohtaisuudessa. Kerronta muistuttaa villissä assosiatiivisuudessaan usein LSD-trippiä. Psykedeelisyys ilmenee koettujen hetkien mikroskooppisena tarkasteluna: mielen suodattimet ovat hälvenneet, ja maailma hyökyy kertojan tietoisuuteen rajoittamattomana. Radalla kuvaa bileitä, populaarikulttuuria, ihmissuhteiden hankaluutta ja ihanuutta, päihteiden käyttöä, masennusta ja ahdistusta sekä loputonta ajattelemista erityisellä herkkyydellä.

Iida Sofia Hirvonen: Radalla
Kosmos 2022
155 s.