Vuonna 2017 Helsingissä ensi-iltaan tullut ja vuonna 2019 Edinburgh Fringe -festivaalilla palkittu Pulpetti yhdistää fyysisen teatterin ja tanssin ilmaisukeinoja. Kauri Honkakosken ohjaamaa ja koreografioimaa teosta voi pitää kehollisena tutkielmana totalitaarisesta vallankäytöstä, siihen mukautumisesta ja sen äärellä kytevästä kapinasta.
Kuudelle esiintyjälle kirjoitetun esityksen kuvakieli ja symboliikka ovat pelkistetyn tehokkaita. Näyttämöllä nähdään sotilaallisessa univormussa tärkeilevä opettaja ja joukko oppilaita yhtenäisissä koulupuvuissaan. Viimeisen päälle hallitussa joukkoliikehdinnässä on muistumaa entisten sosialististen maiden ryhmävoimistelunäytöksistä, mutta samalla sen kuvaamaa kollektiivista kuria haastaa energian ja uteliaisuuden kahlitsemattomuus.
Esityksen alkuvaiheessa pulpetteja on vain yksi, ja sen kannen alla piilevästä salaisuudesta pyrkivät kaikki vuorollaan osalliseksi. Vielä pulpettirivien äärelläkin oppilaat kilpailevat asemistaan toisiaan tyrkkien. Koulunkäynti tiivistyy toistuviin lukusulkeisiin, mutta kyräilevä kapinahenki paljastaa, että aivopesullakin on rajansa. Lopulta johtajan patsasta kaadetaan samalla vimmalla kuin sitä on pystytetty.
Liikkeensä puolesta pysähtymättömän dynaamisessa esityksessä on teemaa tukevaa joukkovoimaa, mutta samalla ilkikurisuuden silmäniskua. Estetiikkansa puolesta se kulkee samaa polkua Stoassa alkuvuodesta esitetyn Honkakoski Companyn Hinterlandin kanssa, vaikka näiden esitysten näyttämökuvat, hahmot ja tarinat ovat erilaisia.
Esitykset 18.–21.4. Stoassa. Mahdollisista muista esityksistä viestitään myöhemmin.
Arvio perustuu Koko-teatterissa vuonna 2017 nähtyyn esitykseen. Kuuntele myös Kauri Honkakosken haastattelu Teatterin politiikkaa -podcastin jaksossa Vieraantumista, totalitarismia ja lahkolaisuutta fyysisen teatterin keinoin,
