Peltisydän
Maj Karma, Ratas
☆☆☆☆
Tätä heavylevyä varten on hankittava kunnon kesäkaara. Enkä haaveile mistään risteyksissä itse itsensä sammuttavista ekosähköautoista. Minun on pakko saada jostain 1980-luvun Taunus. Sillä ajelen ympyrää luu ulkona, karvanopat heiluen ja sinistä savua päästellen. Niin että raitilla raikaa Laulu vapaudelle. Siinä teille Peltisydäntä!
Maj Karma on löytänyt sekä soundinsa että tyylinsä. Soundi on tarkkaan soitettua ja miksattua erittäin tukevaa kitarointia. Rumpali fillaa kioskistaan asiaankuuluvan raivopäisesti ja oikeissa kohdissa niin, että yleisö takuulla pomppii ilmaan säkeiden keskellä.
Sanoitukset ovat poliittisesti kantaa ottavia. Ketkä ovatkaan uhreja, kun ”Suomi on sekaisin?” Lapset! Onhan heitto ”me ollaan rauhaa rakastava kansa” nyrjähtänyttä ironiaa?
Entäs kun perheidylli on särkynyt. Silloin kaikkia isoja ja pieniä vaanii onnettomuuksista tappavin: yksinäisyys. Onneksi sitä voi torjua luukuttamalla tätä levyä – jos ei auton ikkunoista, niin ainakin omassa huoneessaan. ”Aina lopulta alkaa uusi kevät, kesä ja syys. Ei talvea!”
Jos muuten runollisessa slovaribiisissä lauletaan, että ”mulla ei oo ystäviä, mut haistakaa vittu”, alun korusoundit eivät pelota edes sitä kaikkein itsetietoisinta ja herkkyyttä helpoimmin torjuvaa kansanosaa eli kovia teinikundeja.
