Tammikuisena aamuna pilvet roikottavat helmojaan matalalla Thessalonikissa, Pohjois-Kreikassa. Kolmen surusilmäisen villikoiran seurue tulee saattamaan minut tehtaan portille ja katoaa yhtä ääneti ja varovasti joutomaan pusikkoon kuin on saapunutkin. Odotan, ja lopulta tehtaan kemisti ja myyntimies Chris tulee avaamaan portin.
VIOMEn pienellä saippuatehtaalla on sähköt poikki ja tuotanto seisoo. Kiirettä ei kuitenkaan ole, sillä tehdasta pyörittävä noin kymmenen hengen kollektiivi työskentelee itselleen. Vanha teollisuuslaitos, jossa saippuatehdas sijaitsee, on vallattu – otettu haltuun oman käden oikeudella – tuotantovälineineen päivineen. Mitään lupia tuotannolle ei ole.
Kävin VIOMEssa ensimmäistä kertaa syksyllä 2021 työryhmän kanssa. Nyt tammikuussa 2023 olen täällä toistamiseen.
Tehdaskollektiivin perustajajäsen Makis Anagnostou tavoittelee puhelimessa sähkömiestä, mutta tämä on sairaana. Saippuan valmistus saa siis odottaa. VIOME on lyhenne sanoista viomichaniki metaleutiki eli teollisuusmineraalit ja viittaa Thessalonikin eteläreunalla sijaitsevaan vanhaan teollisuuskompleksiin. Aiemmin samassa paikassa toimi Philkeram-Johnson-nimisen yrityksen tehdas, joka valmisti teollisuusliimoja, kaakeleita ja muita rakennustarvikkeita.
Nyt täällä valmistetaan käsityönä ympäristöystävällisiä saippuoita ja pesuaineita. Saipputehdas on toiminut vuodesta 2013 lähtien. Tiloissa toimii myös urbaanin musiikin kollektiivi, joka järjestää keikkoja ja tapahtumia tehtaan alueella.
Sähkökatkosten lisäksi inflaatio ja energiakriisi haittaavat toimintaa. Työläiset tulevat juuri ja juuri toimeen saippuan myynnistä ansaitsemillaan tuloilla. Omassa tehtaassa työskentely on silti parempaa myös alusta asti mukana olleen Koumatsioulis Dimitriosin mielestä. Nyt he itse päättävät työstään, joka on merkittävä siivu elämää.
Juomme kreikkalaista kahvia ja juttelemme aamuhämärässä kahvihuoneessa.
“Vapaus on minulle tärkeää. Jos työskentelisin toisessa tehtaassa, niin palkka olisi parempi, mutta ei paljoa parempi”, Dimitrios sanoo.
“Mikä on VIOMEn tulevaisuus?”
“Päivästä päivään tätä eletään, lyhyin askelin”, sanoo Chris.
“Me ollaan New Kids On The Block! Step by step”, Dimitrios jatkaa.
Paikallinen ja kansainvälinen yhteisö
Vuoden 2008–2009 globaalia taantumaa seurasi Kreikassa velkakriisi, joka oli lähellä irrottaa maan eurosta ja EU:sta. Velkakriisi ja sitä seuranneet leikkaukset aiheuttivat maahan syvän taantuman, joka tuntuu Kreikassa edelleen.
Talouden tullessa rytinällä alas myös talousvaikeuksiin joutunut Philkeram-Johnson meni nurin 2011. Konkurssin yhteydessä yritys käytännössä hylkäsi VIOMEn tehtaan, ja työntekijöiltä jäi usean kuukauden palkat saamatta. Palkkariidan jatkuessa työntekijöitä ei kuitenkaan virallisesti irtisanottu, joten he eivät voineet saada myöskään työttömyyskorvauksia.
Vuonna 2013 työttömyysaste Kreikassa kävi 27,9 prosentissa ja kolmannes maan väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella. Uutisissa kerrottiin muun muassa rajuista mellakoista hallitusta vastaan, elinolosuhteiden kurjistumista ja kadulla myytävästä metamfetamiinista, johon oli sekoitettu säästösyistä akkunesteitä ja öljyä.
Samana vuonna Anagnostou ja joukko muita VIOMEn tehtaan entisiä työntekijöitä valtasivat konkurssiin menneen vanhan työpaikkansa. Töitä ei ollut taantumassa tarjolla, mutta yhteisö heillä vielä oli.
Tehtaan vallanneet perustivat tiloihin työläisten itsensä pyörittämän yrityksen. Saippuat valikoituivat uudeksi tuotteeksi, koska toiminnan aloittamisen kustannukset olivat matalat ja ohjeita saippuan valmistamiseen sai ilmaiseksi netistä.
“Tällaisesta on jonkinlainen traditio Kreikassa niiltä ajoilta kun Kreikka oli vielä osa Ottomaanien valtakuntaa. Lisäksi tiesimme Argentiinasta työläisten haltuunottaman ja operoiman tehtaan. Uskoimme kuitenkin meidän ja tilanteemme olevan liian erilainen argentiinalaisten kollegoidemme kanssa, koska heillä on erilainen kulttuuri ja elämäntyyli”, Anagnostou kertoo.
Vallattuaan tehtaan viomelaiset alkoivat saada paljon yhteydenottoja Kreikasta sekä ulkomailta. Aktivistit toivat lentolehtisiä Argentiinan vallatuilta tehtailta, ja viomelaiset huomasivat, että argentiinalaiset käyttävät samanlaista kieltä kuin he itse.
“Ymmärsimme silloin, että vaikka välillämme on tuhansia kilometrejä, niin olimme silti hyvin samankaltaisia: meidän on yhtä vaikeaa tulla toimeen ja ansaita elanto, meihin sattuu samalla tavalla ja me rakastamme samalla tavalla. Me olemme samanlaisia.”
Anagnostoun mukaan alusta alkaen oli selvää, että heidän kannattaisi luoda mahdollisimman paljon yhteyksiä tehtaan ulkopuolelle ja samanlaisiin työyhteisöihin.
“Halusimme ja haluamme vieläkin luoda verkoston tuotantolaitoksista, joita työläiset itse operoivat. Se olisi malli uudenlaisesta taloudesta sekä vastavoima nykyiselle kapitalismille”, Anagnostou sanoo.
Aamut aloitetaan kokoustamalla
Koska VIOMEn tehdas on laittomasti haltuun otettu kiinteistö ja tuotantolaitos, joutuvat työntekijät vahtimaan paikkaa ympärivuorokautisesti viranomaisten häätöuhan sekä ryöstelyn varalta. Työyhteisössä on sovittu, että joku on aina paikalla. Tänä iltana on Dimitrioksen vuoro.
Vuosien saatossa väkeä on jättäytynyt pois ja henkilöitä vaihtunut. Joka arkiaamu tehtaalla aloitetaan yleiskokouksella, jossa käsitellään kaikki työtä ja yhteisöä koskevat asiat. Se on kokoustamista, puhumista ja äänestämistä. Radikaali idea valtarakenteita purkavasta työyhteisöstä täytyy joka aamu toteuttaa uudestaan. Tämä kaikki vie paljon aikaa ja siitä saa niin pienen rahallisen korvauksen, että mukana olo vaatii melkoista sitoutumista yhteisön ideologiaan.
Ilmapiiri työpaikalla on kuitenkin leppoisa. Jokainen saa työstään saman verran palkkaa tunnilta oli kyseessä sitten varastotyö, myyntityö tai saippuamassan valmistus ja kaataminen palasaippuan muotteihin. Asialliset hommat hoidetaan, ja kovin pitkiä työpäiviä viomelaiset eivät halua tehdä.
VIOMElla ei ole virallisia todistuksia tuotantolaitteista, eivätkä he laillisesti omista tuotantotiloja. Tämän takia he eivät myöskään voi saada lupia saippuan myymiseen suurissa kauppaketjuissa. Heillä on laillisesti vuokrattu myymälä Ateenassa, mutta tila on liian pieni saippuan valmistamiseen. Saippuaa lähetään myös ulkomaisiin verkkokauppoihin.
“Meille olisi kai parempi jos vasemmistopuolue Syriza olisi vielä vallassa Kreikassa. Syrizan puheenjohtaja ja entinen pääministeri Aléxis Tsípras vieraili hallituskaudellaan tehtaalla, mutta ei silloinkaan tapahtunut mitään edistystä meidän laillisen statuksemme suhteen”, Chris sanoo.
VIOMENn tilat muistuvat punkbändin treenistä tai vallattua taloa. Seinät ovat täynnä julisteita poliittisista iskulauseista ja tapahtumista. Hallien katosta ja hyllyjen päädyissä roikkuu banderolleja, ja ulkoseiniin on maalattu poliittisia graffiteja. Toimiston viereisen hallin oveen on maalattu kuva punaisesta tehtaasta, jonka sisällä lukee: Occupy, resist, produce. (Suom. Valtaa, vastusta, tuota.)
Tavanomaisesta radikaalivasemmiston kuvastosta täällä poikkeavat vain ihmiset. Vanha tehdas oli miesvaltainen, ja valtaosa nykyisistä viomelaisista on keski-ikäisiä duunarimiehiä. Röökiä palaa ja ilmeet ovat tiukkoja, mutta ne murtuvat helposti syvien uurteiden reunustamiin hymyihin kuin aallot kallioon.
Toimisto- ja taukotilan seinällä on lehtiartikkeli, jossa Tsípras kävelee tehtaan pihalla.
“Paljon lupailtiin helpottaa toimintaa, mutta mitään ei tapahtunut”, Chris sanoo ja jatkaa: “itse olen anarkisti”.
Oletteko kaikki anarkisteja täällä?
“Emme totta puhuen ehdi keskustelemaan syvällisesti politiikasta. Aikamme täällä kuluu hyvin käytännöllisen työn ja ongelmien parissa, joita tämän paikan ylläpitoon liittyy. Siinä ei oikein jää aikaa filosofoinnille. Kaikki täällä jakavat ainakin solidaarisuuteen ja jakamiseen perustuvan elämänkatsomuksen”, Chris sanoo.
Tänä vuonna VIOMEn saippuatehdas on ollut toiminnassa kymmenen vuotta. Kun Anagnostoulta kysyy miten hänen elämänsä muuttui tehtaan valtauksen jälkeen, vastaus on rauhallinen ja toteava.
“Se muutti kaiken. Ensin olimme kuin orjia, ja nyt tunnemme olevamme vapaita ihmisiä. Saimme vanhassa työssämme kyllä enemmän rahaa, mutta sen eteen jouduimme taipumaan muiden käskyvaltaan. Enää emme kumartele kenenkään edessä”, Anagnostou sanoo.
Kuvat ovat syyskuulta 2021 ja tammikuulta 2023.
Henri Salosen ja työryhmän Eurooppa kieltäytyy työstä -valokuvanäyttely Tampereen Työväenmuseo Werstaalla 9.9.2023 alkaen.
