Huh huh, kylläpä on kesä alkanut kosteasti ja kuumasti, rakkaat Voiman lukijat! Onpa tullut hikoiltua muuallakin kuin vain tämän lehden parissa…
Seksinumeron kunniaksi tarjosimme Instagram-seuraajillemme mahdollisuuden kysyä kinkkisiä kysymyksiä makuuhuonepuuhista. Ja voi pupuset, hyviä kysymyksiä tuli enemmän kuin palstatilaa riittää!
Minä, palstan pitäjä, olen lukijoiden puolesta opetellut ymmärtämään anaaliseksiä, kääntynyt seksuaaliterapeutin puoleen ja kilauttanut kaverille.
Valaiskoon nämä vastaukset tietänne kesän märissä riennoissa ja tulevan talven takkatulien hehkussa!
Lämpimästi teidän,
Seksihelteinen -95
Miksi bluesrock panettaa?
Tämän palstan pitäjällä saattaa toimia hieman erilaiset musiikkigenret (biisivinkkeinä lukijoillekin Beyoncén Virgo’s Groove, Björkin The Dull Flame of Desire, Milla Rumin Lilith ja muutama muu biisi, jotka kokosin soittolistaksi Voiman Spotify-tilille), joten tästä erilaisesta kokemusmaailmasta käsin on kyseenalaista lähteä arvailemaan ilman tutkimustietoa. Siispä käännyin musiikintutkija Riikka Hiltusen puoleen.
Hän kuvailee musiikin vaikutuksia kehossa: ”On havaittu, että musiikki vaikuttaa samoihin aivojen mielihyväkeskuksiin kuin seksi. Musiikin kuuntelu lisää aivojen välittäjäaineiden tuotantoa ja vähentää stressiä, mikä todellakin voi johtaa kiihottumiseen.”
Hiltunen tietää, miksi joillakin toimii Eric Clapton ja joillakin Spice Girls: ”Se, millainen musiikki kenelläkin toimii seksuaalisen halun lisääjänä, liittyy yksilölliseen musiikkimakuun, muistikuviin ja assosiaatioihin. Musiikillisestikin bluesissa voi toki olla jollain tavalla seksiin viittaavia elementtejä, onhan se sellaista laiskaa venyttelyä ja rytmikästä jyystöä…”
Ehkä bluerockista kostuvalla lukijalla oli mukava seksuaalinen kanssakäyminen teltassa festareilla bluesrockin soidessa taustalla, muusikon juliste huoneen seinällä herkässä teini-iässä tai rakastaja, joka tykkäsi panna tiettyä musaa soimaan rakkauden hetkinä?
Kuinka päästä eroon seksin orgasmikeskeisyydestä? Tarvitseeko siitä päästä eroon?
Niin! Monen päässä on käsikirjoitus siitä, mitä seksin pitäisi olla, ja orgasmin saaminen on usein yksi odotuksista. Auktorisoitu seksuaalineuvoja Larissa Nevalainen tunnistaa orgasmikeskeisen kulttuurin ja epäilee, että se pohjautuu käsitykseen, että seksi on suoritus, jolla on tietynlainen alku ja päätepiste.
Mikä orgasmikeskeisyydessä mättää – eikös se laukeaminen ole kuitenkin mukavaa?
”Mielestäni ei ole mitenkään väärin ajatella, että haluaa saada orgasmin ja pyrkii tekemään seksissä sellaisia asioita, jotka tuottavat orgasmin. Mutta pitäisi päästä eroon siitä ajatuksesta, että on olemassa onnistunutta ja epäonnistunutta seksiä, jotka määritellään sen perusteella, saiko orgasmin vai ei.”
Orgasmikeskeisyyden ongelma on, että se luo kilpajuoksuasetelman, jossa yritetään saada orgasmi mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Nevalainen ehdottaakin, että seksi voisi laukeamiseen keskittymisen sijaan olla nautintokeskeistä. Kaikki, mitä nautintokeskeisessä seksissä tapahtuu, tuntuu kivalta, vaikka ei oletusarvoisesti tähtäisi orgasmiin.
”Kun menemme nautintokeskeisempään ajattelutapaan, parhaassa tapauksessa seksi menee sellaiseksi, että siinä tutkiskellaan, minkälaisia kaikkia asioita voi tehdä ja mikä tuntuisi kivalta, ilman sellaista ’ei meidän kuulu tehdä näin’ tai ’ei minun kuulu tykätä tästä’ -ajattelua. Sieltä voi löytyä kaikkia ihan uusia nautinnon tasoja.”
Siirtymä kohti nautintokeskeisyyttä vaatii nimenomaan ajattelutavan muutosta. Kun kysyn Nevalaiselta neuvoa muutokseen, hän antaa yhden vinkin: älä vedä yhtäläisyysmerkkejä nautinnon ja orgasmin välille. Orgasmin poisjääminen ei tarkoita, etteikö olisi nauttinut. On myös voinut nauttia orgasmista, mutta ei niinkään muista seksin hetkistä.
Orgasmikeskeisyydestä irtaantuminen voi myös vähentää turhaa pahaa oloa ja häpeää siitä, jos ei täytäkään kohtuuttomia odotuksia. ”Jos seksissä joutuu ajattelemaan sitä, että ‘minun täytyy saada orgasmi, koska muuten toiselle tulee paha mieli ja minä joudun lohduttamaan’, joutuu tekemään ylimääräistä tunnetyötä toisen ihmisen takia. Samaan aikaan itseä harmittaa, että ei saanut orgasmia. Onpa tosi kiva tilanne!”, Nevalainen huokaa.
Toisaalta Nevalaisen mukaan orgasmikeskeisyydestä eroon pääsemistä markkinoidaankin nimenomaan naisille, joka kertoo kultuurimme suhteesta naisen tyydyttämiseen ehkä enemmänkin. Nevalainen sanoo, että vallalla on narratiivi siitä, että naisen orgasmi vaatii vaivannäköä, ja siltikään se ei välttämättä tule. Naisen kokemusta voidaan vähätellä ja ongelmaa kierrellä sanomalla, että ”no mutta eihän se nyt niin tärkeä asia ole”.
Mutta ehkäpä orgasmikeskeisyydestä luopuminen voisi olla omiaan myös tekemään laukeamisesta helpompaa? Jos laukeamista ei yritä pakottaa, ehkä se rentoutuneemmassa tilassa voikin tapahtua vaivattomammin. Laukeatpa tai et, Voiman seksipalsta toivottaa nautinnollisia, kaikin puolin mieluisia hetkiä!
Onko olemassa luokittelua rakkausseksuaali, romantikkoseksuaali tai sielunyhteysseksuaali?
Veikkaan, että hakemasi käsite on demiseksuaalisuus! Seta ry määrittelee verkkosivuillaan demiseksuaalisuuden olevan sitä, että henkilö tuntee seksuaalista vetoa vasta, kun toiseen on luotu vahva side. Mahtaisiko tämä olla se, jota haet? Voit lukea demiseksuaalisuudesta kokonaisen artikkelin Voiman seksinumerosta.
Seksuaalisuutensa saa myös kukin itse määritellä, joten jos koet omaksesi rakkausseksuaali, romantikkoseksuaali tai sielunyhteysseksuaali -termin, tai vaikka kaikki, käytä ihmeessä niitä – ja todennäköisesti tulet ymmärretyksi tarvitsematta selittää enempää.
Olen kiinnostunut avoimesta suhteesta, mutta pelkään menettäväni toisen. Miten suhteen avaamista uskaltaisi kokeilla?
Soitin seksuaaliterapeutille ja sosiaalipsykologian väitöskirjatutkijalle, Nita Taivalojalle. Voi lukijat, keskustelustamme olisi saanut kirjoitettua pitkän artikkelin!
Aivan aluksi Taivaloja toteaa, että pelko on todella inhimillinen ja ymmärrettävä. Kysyjä ei ole yksin pohdintansa kanssa – ilmiö näkyy sekä tutkimuksissa että Taivalojan terapiavastaanotolla.
Aihetta ei voi käsitellä ilman turvallisuuden tunteesta puhumista. ”Monelle perusturvallisuuden tunne rakentuu tietoisuudesta, että lähellä meitä on joku, tyypillisesti puoliso tai kumppani, johon voi tukeutua, jonka kanssa voi jakaa elämän arkisia asioita ja huippuhetkiä ja jonka kanssa saa kokemuksen siitä, että ei ole yksin. Suhteen avaamisen äärellä oleminen saattaa yhtäkkiä horjuttaa sitä kokemusta”, Taivaloja avaa.
Turvattomuuden tunteen aktivoituminen voi nivoutua pelkoon torjutuksi ja hylätyksi tulemisesta tai kokemukseen riittämättömyydestä. Nämä pelot voivat näyttäytyä voimakkaina hädän tunteina. Hätä voi ilmetä pakokauhuna, vihana tai vetäytymisenä.
No mitäs ihmettä niiden vaikeiden tunteiden kanssa sitten pitäisi tehdä? Taivaloja painottaa, että on todella tärkeää pysähtyä pelkojen äärelle eikä missään tapauksessa pidä ohittaa tai tukahduttaa niitä. Pelkojen kohtaaminen ja voittaminen edellyttää niiden tunnistamista ja nimeämistä.
Jos parilla on yhteinen tahto suhteen avaamiseen, silloinkin omien tunteiden tunnustelu, niiden syntymekanismien ymmärtäminen ja kumppanin kanssa keskustelu ovat avainasemassa. Mitä kaipaa omalta suhteeltaan ja sen avaamiselta? Millaisia rajoja kaipaa suhteisiin, mitä oma turvallisuudentunne voi sietää? Myös mielikuvaharjoitteista voi olla hyötyä. Mitä tuntuu kuvitella, että kumppani on treffeillä tai harrastaisi seksiä toisen ihmisen kanssa? Mistä asioista haluaa sopia kumppanin kanssa?
Ehkäpä näillä pienillä eväillä kysyjä voi päästä askeleen eteenpäin omassa pohdinnassaan. Vielä loppuun haluan kuitenkin nostaa yhden Taivalojan esiin tuoman näkökulman, joka voi olla omiaan auttamaaan uusien oivallusten synnyssä:
Avoimien suhteiden yhteydessä puhutaan usein mustasukkaisuudesta. Hän huomauttaa, että monisuhteisuutta käsittelevässä kirjallisuudessa ja tutkimuksessa on painotettu, että inhimillisyydestään huolimatta mustasukkaisuus ei välttämättä ole vain yksilöpsykologinen asia. Etenkin sen, mitä kokee voivansa sallia kumppanilleen, voi nähdä myös yhteiskunnan tuottamana sosiaalisena konstruktiona. Patriarkaatti ja omistamista ihannoiva kapitalismi saattavat ulottaa omistushalun materian lisäksi myös ihmissuhteisiin.
”Esimerkiksi Jessica Fernin Polysecure-teoksessa todetaan, miten monille voi olla vaikea muuttaa ajatusmallia ’minä olen sinun kanssasi, koska sinä olet minulle se ainoa’ ajatukseen, että ’minä olen sinun kanssasi, koska sinä olet minulle erityinen ja ainutlaatuinen, mutta sinä et välttämättä ole minulle ainoa’”, Taivaloja tulkitsee.
”Jos [siellä mustasukkaisuuden] taustalla vaikuttaa voimakas kokemus siitä, että ’minun kumppanini kuuluu minulle, ja hänen toimintansa kontrolloimisen kautta minä luon itselleni turvallisuutta’, voi olla hyvä palata edellä mainittujen pelkojen äärelle ja pohtia, miten niitä voisi työstää.”
Kotiläksyksi suosittelemme kiintymyssuhdeteoriaan tutustumista, Polysecuren lukemista ja Mielenterveystalon Huolien todennäköisyys -harjoituksen pyörittelyä!
Montako hiv-tartuntaa miehillä ja naisilla oli Suomessa vuonna 2022?
Suomessa todettiin 274 hiv-tartuntaa vuonna 2022. Niistä miehillä todettiin 171 ja naisilla 103. Tartunnat tilastoidaan henkilön juridisen sukupuolimerkinnän mukaan. Siksi muunsukupuolisten osuutta tartunnan saaneista ei tiedetä. Vuonna 2021 tartuntoja todettiin yhteensä 149.
Tällä hetkellä todetut tartunnat ovat nousussa etenkin suonensisäisiä huumeita käyttävien ihmisten keskuudessa pääkaupunkiseudulla. Hivpointin mukaan kyseessä on epidemia.
Tartunnan saanut henkilö voi hiv-lääkityksen ansiosta viettää kovin tavallista elämää. Lääkitys on tehokas ja Suomessa hoitotulokset ovat hyviä. Lääkitys pitää yllä vastustuskykyä ja estää viruksen tarttumisen eteenpäin. Hiv-lääkitys siis mahdollistaa myös paljaalla panemisesta nauttimisen – jota kannattaa toki harrastaa vasta sitten, kun muut seksitaudit on suljettu pois kaikkien osapuolten käytyä testeissä.
Hiv-tartunnan ehkäisemiseksi Voima kannustaa kondomin käyttöön, puhtaisiin pistovälineisiin huumeita käyttäessä ja seksitautitestaukseen, jos suojaamattomia hommia on tullut harrastettua tai sellaisista haaveilee. Hiv-kotitestejä voi tilata verkkokaupoista kätevästi suoraan kotiovelle.
Tuleeko anaaliseksistä virtsatietulehdus?
Todellakin voi tulla, jos hygieniasta ei huolehdi! Ja kannattaa huolehtia, koska virtsatietulehdus on rasittava tauti, jonka mieluusti jättäisi välistä. Haittaa panemistakin!
Keskityn tässä vastauksessa vulvallisten henkilöiden virtsatietulehdukseen, koska sellainen vaiva on yleinen. Seksiä harrastavien hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu tietenkin kaikille mukanaolijoille.
Virtsatietulehdus tulee siitä, että virtsarakkoon kulkeutuu sinne kuulumattomia bakteereita. Jos anaaliyhdynnän jälkeen siirtyy vaginayhdyntään, pitää vaihtaa kondomi tai käydä välillä pesulla. Myös kädellä tai seksilelulla peppuun koskemisen jälkeen täytyy pitää puhdistustauko ennen kontaktia pillun puolelle.
Tämän muistamista helpottaa niin sanottu ”Kolmen P:n” muistisääntö, joka muistuttaa rimpsuista pane–pese–pane – tai pylly–pesu–pillu.
Kannattaa myös käydä seksin jälkeen kusella, koska virtsasuihku huuhtelee pois virtsaputkeen päässeitä bakteereja. Voima toivottaa mukavia kolmen peen hetkiä!
Artikkeli julkaistiin ensin maksumuurin takana 29.6.2023. Teksti avattiin kaikille lukijoille 3.7.2023. Haluatko sinäkin saada ensilukuoikeuden osaan Voiman verkkoartikkeleista? Tee Voimajengi-tilaus alk. 3€/kk.
