”Pidän tärkeänä, että Novaja Gazeta ei lopettanut toimintaansa, vaikka se kiellettiin Venäjällä”, kertoo Kirill Martynov, Novaja Gazeta Europen päätoimittaja. ”Lehti jatkoi ilmestymistään Latviassa 10 päivän tauon jälkeen. Mutta kun lehti muuttaa ulkomaille, on suuri vaara, että se hukkaa oman yleisönsä ja muodostuu vain pieneksi maahanmuuttajien kanavaksi.”

Marginalisoitumista välttääkseen Martynov haluaa kehittää Novaja Gazetasta ainutlaatuisen venäjänkielinen median, joka keskittyy Venäjän ja Ukrainan tilanteen ohella koko Eurooppaan. Pelkästään EU:n alueella asuu 10 miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat äidinkielenään venäjää.

Martynov on huolissaan siitä, miten monet yhdistävät venäjän kielen ennen kaikkea valtion propagandaan ja viihteeseen. Hän muistuttaa, ettei venäjä ole pelkästään propagandan kieli. ”Eikä lehtemme ei ole suunnattu vain Venäjän pakolaisille. Haluamme tehdä lehdestä vakavasti otettavan median Euroopassa, Euroopalle ja Euroopasta.”

Novaja Gazeta Europe on riippuvainen lahjoittajista. Kustannuksista viidennes saadaan katettua Friends of Novaja Gazeta -verkostolta.

”Meillä ei ole mitään laillista keinoa saada tuloja tilaajilta eikä lahjoituksia Venäjällä asuvilta lukijoiltamme.”

”Ymmärrän Venäjälle asetettujen talouspakotteiden tärkeyden, mutta siinä sivussa se tuottaa tietenkin vahinkoa myös kaltaisillemme riippumattomille toimijoille. Meillä ei ole mitään laillista keinoa saada tuloja tilaajilta eikä lahjoituksia Venäjällä asuvilta lukijoiltamme”, Martynov huokaa.

”Yritämme käyttää oma erityistä tarinaamme saadaksemme tukijoita.  Nähdäkseni tämä on kaltaisellemme tiedotusvälineelle aika normaali aloitustilanne.”

Venäjän syöksykierre

Presidentti Putinin hallinnosta Novaja Gazeta on kirjoittanut kriittisesti vuosia. Lehden entinen päätoimittaja Dimitri Muratov sai yhdessä filippiiniläisen Maria Ressan kanssa Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2021. Perusteluna oli molempien pitkäjännitteinen työskentely sananvapauden ja hyvän journalismin puolesta.

Martynov ihmettelee, miten naiivisti lännen poliitikot suhtautuivat Putiniin ennen Ukrainan kriisiä. Martynovin mukaan Putin on rikollinen, huligaani ja kiusaaja: henkilö, joka rääkkää pienempiään ja puhuu alatyylisesti. Edes neuvostojohtajat eivät puhuneet niin aggressiivisesti ja vulgaaristi kuin Putin.

Martynovin mielestä Venäjän tilanne on erityisen sekava siksi, että pelisäännöt muuttuvat koko ajan eikä kukaan oikein tiedä mitkä on sallittua ja mikä ei.

”Putin ei ole suuri ajattelija, vaan rikollisen alakulttuurin edustaja”, Martynov tuhahtaa. Tätä ei Martynovin mukaan ole oikeastaan koskaan lännessä hoksattu, vaan on luultu, että Putin pelaa jotakin geopoliittista peliä. Mutta Putin ei ole mikään Bismarck. Esimerkiksi kirjailija Viktor Jerofejev käyttää Putinista sanaa ”gopnik”, pikkunilkki.

Martynovin mielestä Venäjän tilanne on erityisen sekava siksi, että pelisäännöt muuttuvat koko ajan eikä kukaan oikein tiedä mitkä on sallittua ja mikä ei.

”Esimerkiksi monet tunnetut ja vaikutusvaltaiset saattavat hyvin kutsua televisiossa sotaa sodaksi samaan aikaan kun tavalliset ihmiset saavat siitä syytteen.”

Tilanteen kehityksessä ratkaisevaa on, että yhä useamman venäläisen on pakko muuttaa elämäntapojaan. Nekin, joiden ei tarvitse lähteä itse sotimaan, ovat jo huomanneet arjessaan, että länsimaisia tavaroita ei ole enää saatavilla.

”Uskon, että ensi vuosi on ratkaiseva tässä prosessissa. Tosin on mahdoton sanoa mihin tämä kaikki siellä johtaa. Venäjän romahtaminen voi olla erittäin vaarallista, paitsi venäläisille itselleen, myös heidän naapureilleen, eikä vähiten ydinaseiden takia.”

Martynovin mukaan toinen skenaario on, että Putin jollakin tavalla saa haluamansa.

”No, se olisi kamalaa. En silti oikein ymmärrä, mitä optimistisia vaihtoehtoja meillä voisi olla”, hän huokaa.