”Terve terve, kuuluu hyvin.”
Kaisa Haukka vastaa puhelimeen Burkina Fasossa. Mikrobiologian dosentti Haukka on Länsi-Afrikassa johtamassa kansainvälistä, Helsingin yliopiston koordinoimaa AMRIWA-hanketta, joka tutkii vesinäytteistä ulostebakteereita. Tutkimusryhmä selvittää, miten bakteerit leviävät ympäristössä. Saatava tieto on elintärkeää globaalin kansanterveyden kannalta.
”Antibioottiresistenssi leviää kaiken aikaa, mutta ei dramaattisesti, kuten covid. Sen vuoksi kutsumme sitä hitaaksi pandemiaksi.”
Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista globaaleista terveysuhista. Jos mitään ei tehdä nyt, maltillisten arvioiden mukaan vuodesta 2050 eteenpäin noin 10 miljoonaa ihmistä vuodessa tulee menehtymään infektioihin, jotka johtuvat antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista.
”Antibioottiresistenssi leviää kaiken aikaa, mutta ei dramaattisesti, kuten covid. Sen vuoksi kutsumme sitä hitaaksi pandemiaksi.”
Evoluutio tuottaa superbakteereita
Amoksisilliini, siprofloksasiini ja atsitromysiini ovat esimerkkejä tutuista lääkeaineista, jotka tappavat ihmiselle vaarallisia bakteereja. Nykyisin nämä antibiootit eivät kuitenkaan enää tehoa samaan tapaan kuin ennen, sillä monet taudinaiheuttajat – esimerkiksi suolistotulehduksia, hengitystietulehduksia ja virtsatietulehduksia aiheuttavat bakteerit – ovat kehittyneet niille vastustuskykyisiksi.
Kyse on evoluutiomekanismista, joka tunnetaan Darwinin ajoista lähtien. Kyseessä on luonnonvalinta, jossa vahvimmat eli vastustuskykyisimmät bakteerit alkavat selvitä ympäristössä, jossa antibiootteja on. Ne siis alkavat lisääntyä muiden bakteerien kustannuksella.
”Kenenkään ihmisen keho ei muutu vastustuskykyiseksi, vaan bakteerikanta muuntuu”, Haukka muistuttaa.
Jos antibioottiresistenssi leviää laajalle, lääketiede saattaa lakata sellaisena kuin sen tunnemme. Turun yliopiston bakteeriopin professori, ylilääkäri Pentti Huovinen, on lausunut näin eri yhteyksissä. Kärjistetysti sanottuna lääketiede ja eläinlääketiede voisivat taantua aikaan ennen penisilliiniä, jonka Alexander Fleming keksi vuonna 1928. Isoja leikkauksia ei voitaisi tulehdusriskin vuoksi tehdä ja virtsatietulehduksen kaltaiset sairaudet voisivat uhata potilaan henkeä. Miten tähän on tultu?
Puolet ilman kunnon käymälää
Kaisa Haukan mukaan kyse on kaksitahoisesta ongelmasta.
Tärkein syy on antibioottien liikakäyttö. Kun niitä käytetään ylenpalttisesti, ne alkavat menettää tehoaan. Niitä pääsee ympäristöön esimerkiksi lihateollisuudesta. Euroopan unionin ulkopuolella karjan rehuun lisätään antibiootteja varmuuden vuoksi, sillä se lihottaa tuotantoeläimiä nopeammin. Lääkejäämiä pääsee luontoon myös muusta teollisuudesta.
Monissa maissa antibiootteja voi ostaa katukioskeista ilman reseptiä. Vastuullinen käyttö kuitenkin vaatisi aina lääkärin määräystä. Silloin kun potilaalla on antibioottihoitoa vaativa tulehdussairaus, ideaalitilanteessa määrätään ensin heikompitehoista antibioottia. Jos se ei tehoa, otetaan käyttöön vahvempi versio tai eri lääkeaineiden yhdistelmä. Vahvin vaikuttava aine säästetään viimeiseksi, koska sen jälkeen ei ole enää mitään, mikä tehoaisi. Tällöin kyseessä on hengenvaarallinen superbakteeri.
Monissa maissa antibiootteja voi ostaa katukioskeista ilman reseptiä. Vastuullinen käyttö kuitenkin vaatisi aina lääkärin määräystä.
Toinen Haukan mainitsema syy antibioottiresistenssien leviämiselle on puutteellinen sanitaatio. Se on kehittyvien maiden ongelma, joka johtuu köyhyydestä. Kuudennen YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteen mukaan vuoteen 2030 mennessä kaikilla maailman ihmisillä tulisi olla käytössään puhdasta vettä ja sanitaatiopalvelut, jotka katsotaan ihmisoikeuksiksi.
Tavoitteeseen on vielä matkaa. Maailman väestöstä 54 prosentilla ei ole kodissaan turvallista käymälää, jossa ihmiskehon jätökset käsiteltäisiin asianmukaisesti. Enemmistö maapallon ihmisistä käy siis hädällään improvisoiduissa paikoissa, kuten slummien yhteiskäymälöissä tai ulkotiloissa. Niistä bakteerit leviävät helposti.
Bakteerit matkustavat kaikkialle
Haukka ja hänen kollegansa, burkinafasolaisen Joseph KI-ZERBOn yliopiston apulaisprofessori Isidore Bonkoungou selvittävät nyt, miten antibioottiresistentit bakteerit leviävät veden välityksellä Burkina Fasossa. Sen varakkailla kaupunkialueilla on infrastruktuuria, kuten viemäriverkosto, mutta hökkelikylistä se puuttuu.
Kotien jätevedet lasketaan huonoimmassa tapauksessa talon viereen, mistä ne päätyvät ympäristöön ja talousveteen. Vesi on otollinen alusta bakteereille ja joskus likaista vettä käytetään ruokakasvien kasteluun. Hiljainen pandemia leviää.
”Elämme globalisoituneessa maailmassa. Bakteerit matkustavat lentokoneessa ihmisten mukana.”
Sen vuoksi superbakteerit ovat tulleet tunnetuiksi myös länsimaissa. Esimerkiksi NDM-1-niminen ärhäkkä bakteeri tuli Suomeen Intiassa vierailleiden turistien mukana. Kansanterveystieteilijät käyttävätkin termiä one world, one health: jaamme yhteisen maailman, jolloin myös terveysuhat ovat yhteiset.
Asia tuli harvinaisen selväksi koronapandemian alettua, mutta globaali epätasa-arvo näkyy kansanterveyskysymyksissä selvästi. 700 000 ihmistä kuolee tänä vuonna infektioihin, jotka johtuvat resistenteistä bakteereista.
Kuvitellaan yksi näistä potilaista. Hän on saanut ärhäkästä bakteerista johtuvan tulehduksen, joka vaati sairaalahoitoa. Jos hän asuu globaalissa pohjoisessa kuten Suomessa, sairaalan lääkärit kokeilevat, mikä antibiootti voisi nujertaa taudin. Lääke annetaan sairaalassa potilaan suoneen. Useissa globaalin etelän maissa – kuten Burkina Fasossa – potilas maksaa kuitenkin lääkkeensä itse.
Jos hän on vähävarainen, hän ostaa halvinta lääkemerkkiä, vaikka se olisi teholtaan liian heikko. Jos hän on varakas, hän voi ostaa kalliimpaa, mahdollisesti ulkomailta tuotua antibioottia, jonka teho on yhä tallella. Haukka kertoo mieleensä jääneestä tapauksesta.
”Eräs burkinafasolainen nainen oli sairaalassa siihen asti kunnes rahat loppuivat. Hän lähti kesken hoidon kotiin tai kuka ties minne. Laboratoriotulos valmistui vasta myöhemmin ja osoitti, että hän kantoi superbakteeria. Nyt se leviää tuolla jossakin.”
”Vesivessa se vasta järjetön on”
Pitääkö kaikille rakentaa vesivessat, jotta ongelma ratkeaa?
”Vesivessa se vasta onkin järjetön ratkaisu. Pikemminkin siitä pitäisi päästä eroon myös länsimaissa. Ei ole kaikkein järkevintä käyttää vessan huuhteluun juomavettä”, Kaisa Haukka sanoo.
Sari Laurila on samaa mieltä. Hän on ympäristöinsinööri ja Käymäläseura Huussi ry:n projektipäällikkö. Hän on työskennellyt 16 vuotta kansalaisjärjestössä, joka edistää kuivakäymälöiden käyttöä Suomessa ja maailmalla. Hänen mukaansa vanhanmallinen suomalainen wc-istuin kuluttaa yhdellä huuhtelulla 6–9 litraa vettä. Se on erityisen kestämätön ratkaisu eteläisellä pallonpuoliskolla, jossa vedestä on entuudestaan pulaa ja ilmastonmuutos pahentaa kuivuutta. Ilmastonmuutoksen myötä myös muut sään ääri-ilmiöt kuten tulvat lisääntyvät, mikä voi aiheuttaa paikallisia terveyskriisejä viemärien tulviessa.
”Sen vuoksi tartuntataudit, kuten kolera, leviävät helposti luonnonkatastrofien jälkeen”, Laurila sanoo.
Edes tuhansien järvien maassa vesivessa ei ole järkevin ratkaisu. Syy ei ole niinkään kansanterveydellinen, vaan ekologinen. Suomessa kotien jätevedet ohjataan usein teollisuuden jätevesien kanssa samaan paikkaan vedenpuhdistuslaitokselle. Silloin veteen sekoittuu esimerkiksi raskasmetalleja eikä ravinteita voida käyttää hyödyksi viljelyssä lannoitteena. Tämä toimii kierrätysideaa vastaan.
Huussien rakentaminen voisi olla ratkaisu. Kuivakäymälä perustuu suljettuun järjestelmään, josta bakteerit eivät pääse karkaamaan ympäristöön. Siinä ihmiskehon tuottama jäte maatuu kompostointiprosessin aikana mullaksi. Samalla ihmistä uhkaavat bakteerit kuolevat pois.
Artikkeli on osa sarjaa, joka käsittelee 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka on hyväksytty YK:n Agenda 2030:ssa.
