Helpoimpia kasvatettavia on valkoruohosipuli ja ruohosipuli (isossa pääkuvassa). Valkoruohosipulin olen istuttanut multaan lasipurkiin kaupan minikokoisesta yrttiruukusta, ja ruohosipuli on kuparisessa kahvipannussa vedessä. Nämä voi istuttaa ulos multaankin. Ruohosipulit kasvavat koko kesän ja ovat jopa monivuotisia.
Olen laittanut chia-siemenet veteen ja ohueen multaan, niin että ne ovat koko ajan hieman kosteita. Alustana on pahvinen munakenno. Chia ei tarvi paljoakaan multaa, ja siemenissä on kaikki ravinteet, mitä pieni kasvusto tarvitsee. Itäminen alkaa melkein heti, ja tuollainen pikku puska kasvaa vähän yli viikossa.
Chian taimet ovat terveellisiä, ja tuosta voi leikata päivittäin pienen kimpun vaikka leivän päälle ja mihin vaan pääruokaankin koristeeksi.
Chian ja Ressu-lelun takana on kaksi kahvipensasta, joista isommassa on marjojakin. Ne olen ostanut valmiina.
Tomaatti on ulos istutettavista kasveista hankalampia sikäli, että se tarvii lannoitusta, lämpöä ja valoa. Mutta hyvä uutinen: sisällä ja parvekkeella se voi menestyä oikein hyvin! Tietenkin helpommalla pääsee, jos ostaa valmiita taimia. Itse olen viljellyt (kuvassa yllä) yhden pienen 1,50 e maksavan siemenpussin sen mukana tulleelle muovialustalle.
Riippuvat amppelitaimet maksavat 10–20 euroa toreilla kesän alkupuolella, mutta niistä saa yleensä heti kirsikkatomaattien satoa, ja ammattilaistarhurit ovat lannoittaneet ne valmiiksi. Hinta on kallis, mutta ne tuovat iloa ihan saman tien.
Oreganon siemenet menivät hassusti kasvatuspussin toiseen reunaan , kun ensi kertaa kastelin kuivat siemenet. Se ei haittaa. Istutan ne pariin–kolmeen ruukkuun, kun taimet ovat vähän isompia.
Kuten kuvista näkyy, kasvit kasvavat hyvin erilaisissa astioissa. Kevään kotipuutarhuri voi istuttaa ensimmäisiä siemeniä mihin vaan: lasi- ja peltipurkkeihin, kahvi- ja teekuppeihin, pikkuisiin muovipusseihin tai metallisekoitepusseihin, kuten kahvi- ja teepaketteihin. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Mihin vaan missä vesi pysyy myös, ja jos ei pysy, lautanen tai tarjotin alle.
Pusseihin istuttaminen on kätevää, kun tilaa on vähän. Pyöreiden ruukkujen väliin jää turhaa tilaa, mutta tarjottimelle voi panna kasan pusseja vieri vieressä.
Ei pidä surra, jos ei ehdi tai viitsi ryhtyä heti hommiin. Huhti- ja melkein koko toukokuun ajan voi miettiä rauhassa viitsisikö kokeilla. Mutta he, jotka haluavat kasvattaa kurkkuja ja tomaatteja ulkona, eivät voi lusmuilla, vaan ainakin huhtikuussa kannattaa kasvattaa ensimmäiset taimet sisällä.
Ruukkujen telineitä voi olla mitä vaan, josta kasvit ylettyvät valoon. Makuuhuoneessani väliaikaisratkaisuina ovat rappuset.
Tälle kasviraportille on luvassa jatkoa, jossa kerron miten taimet koulitaan, eli valitaan parhaimmat ruukkuun. Olen tosin siinä aika huono, minä haluan istuttaa heistä jokaisen, enkä meinaa pystyä heittämään yhtäkään pois.
Jotkut stressaavat jopa istutusten merkitsemisestä. Pienille tikuille on tapana kirjoittaa ”kurkkua” ja ”tomaattia”, mitä lie sinä onkaan, ja sitten on muka kirjoitettava aina uudelle tikulle, kun kasveja siirtää isompiin ruukkuihin.
Hui hai, sanon minä, ei tarvitse! Kaikkia pieniä taimia kasvatetaan aluksi ihan samalla tavalla, ja vaikka niiden sirkkalehdet näyttävät samalta, ei ole mitään väliä mitä istutusalustoilla kasvaa. On kiva yllätys huomata, että kurkuiski luulemassaan astiassa onkin paprikaa tai jotain muuta. Itse olen jo unohtanut, mistä on pukkaamassa cayennepippuria. Pian sekin selviää.
Myöhemmin kun kasveja siirtelee ruukkuihin, pitää muistaa, ettei esimerkiksi tomaattia ja kurkkua pane samaan ruukkuun, sille he eivät viihdy vierekkäin. En usko, että kukaan tekisi sitä virhettä siksi, ettei muka erottaisi kasvilajeja toisistaan. Kun varret ja lehdet kehittyvät, tomaatit ja kurkut ovat ihan eri näköisiä ja tuoksuisia, Esittelen tätä asiaa myöhemmin.
