Naisjärjestöjen keskusliitto ja Monika-Naiset vaativat seksin ostamisen kieltämistä. Järjestöt julkaisivat marraskuun lopulla kannanoton, jossa lainmuutosta vaaditaan osana naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmaa. Järjestöjen mukaan prostituutiota ja ihmiskauppaa on vaikea erotella toisistaan, joten seksin oston kriminalisointi vähentäisi prostituutiota ja siten ihmiskauppaa.
Aloitetta on vastustettu. Muun muassa tutkija Niina Vuolajärvi sekä Vihreät naiset ja Vihreät nuoret julkaisivat omat kannanottonsa. Vuolajärven mukaan seksin ostamisen kieltämisen altistaa myyjän niin seksuaaliselle kuin muullekin väkivallalle ja huonontaa etenkin seksiä myyvien siirtolaisten asemaa. Tutkija perustelee kantaansa Ruotsissa, Ranskassa ja Irlannissa tehdyillä tutkimuksilla. Ranskalaiset seksin myyjät raportoivat myös kadulla huutelun, varkauksien ja aseellisten ryöstöjen kohteeksi joutumisen lisääntyneen.
Vihreät naiset ja Vihreät nuoret puolestaan vaativat yhteisessä kannanotossaan seksin oston kieltämisen sijaan ihmiskaupan uhrien suorempaa auttamista. Ulkomaalaislain muutoksilla saavutettaisiin se, että uhrit uskaltaisivat kääntyä viranomaisten puoleen ilman pelkoa maasta käännyttämisestä. Lisäksi he vaativat viranomaisille riittävästi työkaluja ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen sekä uhreille matalan kynnyksen apua ja turvallisia asumispalveluja.
Myös monet ihmisoikeusjärjestöt ja seksityöläisten etujärjestöt vastustavat seksin ostamisen kriminalisointia ja vaativat ihmiskaupan ongelmiin puuttumista muilla keinoin.
Prostituution laillinen asema Euroopassa vaihtelee maasta toiseen. Useissa Länsi-Euroopan maissa, Suomi mukaan lukien, on laillista sekä ostaa että myydä seksiä. Paritus ja seksin ostaminen ihmiskaupan uhrilta ovat sen sijaan rangaistavia tekoja.
EU-maiden poliisiorganisaatioiden yhteenliittymä Europol raportoi, että ihmiskaupan uhrien hyväksikäyttö on helpompaa maissa, joissa lainsäädäntö on sallivampi prostituutiolle, esimerkiksi bordellit ovat laillisia. Lisäksi ihmiskauppaan vaikuttavat myös monet lainsäädännön ulkopuoliset tekijät kuten taloudelliset olosuhteet.
