Maailman lihankulutus on räjähtänyt viime vuosina: kasvua on globaaleja ympäristöaiheita seuraavan Worldwatch Instituten mukaan 20 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Lihansyönnin suosion seurauksena myös eläinrehun tarve on kasvanut valtavasti. Soija on suosituin eläinrehun raaka-aine, sillä sen tuotantotehokkuus on huomattavan edullinen muihin valkuaisen lähteisiin.

Ympäristöjärjestö WWF Suomen tiistaina julkaiseman raportin mukaan suurimpien suomalaisten maatalous- ja elintarvikeyritysten käyttämään soijaan liittyy ongelmia. Ratkaisuksi järjestö tarjoaa lihansyönnin merkittävää vähentämistä ja väliaikaismalliksi vastuullista soijan tuotantoa.

Yli neljä viidesosaa maailman soijasta tuotetaan Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja Argentiinassa. Merkittävä osa Suomessa eläinten rehuksi päätyvästä soijasta tulee Brasilian Cerradosta, yli kahden miljoonan neliökilometrin kokoiselta savannialueelta.

Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan maanviljelyn ja karjatalouden yhteisvaikutus on tuhonnut ainakin 50 prosenttia savanneista.

”Cerrado on ollut elinympäristöjen mosaiikki. Se on maailman lajirikkain savannialue. 44 prosenttia Cerradon lajeista ei esiinny missään muualla.”

Soijanviljelyn vuoksi Cerradon luonnon monimuotoisuus vähenee, eroosio lisääntyy, aluevedet saastuvat ja makeaa vettä liikakäytetään. Lisäksi soijaa viljelevien yritysten ja alkuperäisasukkaiden välillä on ollut kärkkäitä maaoikeuskiistoja, jotka eivät Brasiliassakaan yleensä pääty alkuperäisasukkaiden hyväksi.

WWF Suomen tuoreen raportin mukaan useimmat suomalaisyritykset tiedostavat soijan ongelmat, mutta harva on muuttanut toimintaansa sen vuoksi. Vain yksi yritys ilmoitti käyttävänsä pelkästään vastuulliseksi sertifioitua soijaa.

Soijan vastuullisen tuotannon standardeissa otetaan huomioon sekä soijan tuotannon merkittävimmät ympäristövaikutukset että viljelyn sosiaaliset vaikutukset. WWF:n suosittelemat vastuullisen soijan tuotannon standardit, Proterra ja non-gm RTRS, vähentävät tuotannon ympäristövaikutuksia ja varmistavat viljelysten työntekijöille sekä alueen alkuperäisasukkaille paremmat oikeudet.

”Harva suomalainen tietää, minkälaisella rehulla ruokapöydässä oleva liha on ruokittu”, WWF Suomen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula sanoo.

Vain noin neljännes Suomeen päätyvästä soijasta on tuotettu vastuullisuuden takaavien standardien mukaisesti.

”Toivomme, että kotimaiset yritykset avaisivat hankintaketjunsa julkiseksi ja parantaisivat näin hankinnan läpinäkyvyyttä.”

Uudessakaupungissa käynnistyy syksyllä suomalainen soijankäsittelylaitos, joka lupaa käyttää vain vastuullisesti tuotettua soijaa. Finnproteinin jalostamon vuotuinen kapasiteetti on jalostamon aloittaessa noin 230 000 tonnia. Vuonna 2017 kapasiteetin oletetaan olevan jo 400 000 tonnia. Määrät ovat suurehkoja, ja jalostamo on Pohjois-Euroopan suurin.

Finnproteinin soija tulee Brasilian Bahian alueelta. Yhtiön kaupallinen johtaja Risto Uusitalo vakuuttaa, että ympäristöarvot ja kestävä kehitys ovat Finnproteinille tärkeitä. Brasilialaiselta Multigrainilta ostettava ensimmäinen soijapapuerä noudattaa Multigrainin omaa vastuullisuuden sertifiointijärjestelmää, mutta aikeena on liittyä jäseneksi soija-alan vastuullisuusjärjestöön RTRS:ään.

”Olemme itse käyneet Bahiassa tutustumassa viljelijään, peltoihin ja työoloihin siellä. Nyt tiedämme, että kaikki vastaa vaatimuksiamme kestävän kehityksen kriteereistä.”

Entä käyttääkö tai tuleeko Finnprotein käyttäään geenimuunneltua soijaa?

”Ei.”

Minkälainen hintaero on geenimuunnellun ja geenimuuntelemattoman soijan välillä?

”Tonni geenimuuntelematonta soijaa on sata euroa kalliimpi kuin geenimuunneltu soija.”

Onko se suuri vai pieni hintaero?

”No kyllä se aika suuri on. Jos toinen tonni maksaa 450 euroa ja toinen satasen enemmän, niin on se ihan merkittävä ero.”

WWF:n Jussi Nikula ei usko vastuullisen tuotetun hieman korkeamman hinnan muodostuvan ongelmaksi.

”Jos kaikki soija olisi vastuullisesti tuotettua, se nostaisi esimerkiksi sianlihan hintaa kahdesta kuuteen prosenttiin.”

Onko se paljon?

”Mielestäni se on kohtuullinen, koska sillä voidaan estää maailman arvokkaimpien luontokokonaisuuksien tuhoa ja merkittäviä ilmastovaikutuksia.”

Mutta riittääkö vastuullisesti valmistettuja soijatuotteita edes kaikille? Eikö soijan kulutusta ja sitä kautta tuotantoa pitäisi ylipäätään vähentää?

”Ihmiskunta käyttää tällä hetkellä puolitoista kertaa niin paljon luonnonvaroja kuin niitä on. Jos meno jatkuu samanlaisena vuoteen 2050 asti, tarvittaisiin ihmiskunnan ruokkimiseen kolme maapalloa. Ja enemmän kuin kolme, jos kaikki kuluttaisivat niin kuin suomalaiset nyt. Mutta ihmiskunta olisi ruokittavissa myös vastuullisesti ja kestävästi. Teollisuusmaiden pitäisi puolittaa lihankulutus.”