Teksti Anna-Sofia Joro
Häätanssi-elokuva kertoo marokkolaisesta nuoresta naisesta, Hindistä, joka raiskattiin ja jonka perhe heitti pihalle. Virallisesti Hindiä ei ole olemassa. Neljä viime kuukautta Hind on ollut vangittuna, elokuvan ohjaaja Mohamed El Aboudin kertoo.
Kun Hind raiskattiin 15-vuotiaana, arvo naitettavana neitsyenä meni ja perhe heitti tyttären kadulle – ilman henkilöllisyyspapereita. Hyljeksitty Hind päätyi häätanssijaksi. Työ ei juuri eroa prostituutiosta.
Mohamed El Aboudin dokumenttielokuva Häätanssi (Dance of Outlaws) osoittaa, ettei Hind ole yksin. Viime maaliskuussa uutiset täytti 16-vuotias marokkolaistyttö Amina El-Filali, joka teki itsemurhan oikeuden pakotettua hänet naimaan raiskaajansa.
”Hyvin moni nainen kokee kovan kohtalon 2000-luvun Marokossa”, huokaa Suomessa asuva El Aboudi. ”Uutisiin tarinoita päätyy joka päivä, mutta hallitus ei ole välittänyt ilmiöstä.”
”Haluan antaa äänen syrjityille ja paljastaa ongelmia, joista ihmiset eivät haluaisi tietää. Taistelen tekopyhyyttä sekä kunnian ja häpeän asenteita vastaan.”
Häätanssin idea syntyi viitisen vuotta sitten, kun vuodesta 2001 Suomessa asunut El Aboudi matkusti lomalle pohjoismarokkolaiseen kylään. Hän oli kuullut häätanssijoista, joista kukaan ei välitä – hehän ovat ”vain huoria”.
”Halusin tietää lisää, tapasin naisia ja järkytyin heidän tarinoistaan. Elämä on selviytymistaistelua yhteiskunnassa, joka lakaisee ilmiön maton alle tai sulkee naisia vankilaan”, ohjaaja kertoo.
Alussa mukana oli neljä naista, päähenkilöksi valikoitui Hind. Hän kertoi avaavansa sydämensä, koska ei ole mitään menetettävää.
Byrokratian ja luutuneiden arvojen viidakossa Hind yrittää saada henkilöpaperinsa torjuvalta isältään. 22-vuotiaana Hind on saanut kolme lasta. Yksi on kuollut, toinen viety pois ja kolmatta hoitaa nihkeä Bouchra.
Silti Hind jatkaa taistelua oikeudesta tavalliseen elämään. Onneksi yhteiskunnan reunalla sinnittelevät naiset tukevat toisiaan. Normeista vapautumisestaan kovan hinnan maksaneina he voivat tehdä mitä haluavat – joka tapauksessa se on ”väärin”. Arabimaailman yli pyyhkäisee poliittinen murros, kun dokumentti päättyy kevääseen 2011. Mitä Hindille nyt kuuluu?
Ei hyvää.
”Hind on ollut neljä kuukautta vankilassa. Muuta en tiedä”, El Aboudi kertoo. ”Hän tarvitsisi ihmisoikeusjärjestön asianajajan totuuden selvittämiseksi.” Siis oikean, ei ”virallisen totuuden”.
Mohamed El Aboudin mielestä Marokon pitäisi panostaa kaikkien koulutukseen sekä tiedottaa tyttöjä ja naisia heidän oikeuksistaan.
”Raiskauksen uhri ei usein tiedä, että voi tehdä rikosilmoituksen. Tosin huono juttu on, ettei hän luota poliisiin.”
Niin. Perheväkivaltaa kieltävää lakia ei ole, avioliiton ulkopuolinen seksi johtaa rangaistuksiin eikä hallitus suhtaudu riemulla naisten koulutukseen.
Muutosta odotellessa vaikuttaa voi elokuvalla. Häätanssi palkittiin Locarnon elokuvajuhlilla ja Variety-lehti nosti sen viime vuoden viiden parhaan arabielokuvan joukkoon.
Vastaanotto oli innostunut myös Suomen ensi-illassa Rakkautta&Anarkiaa-festivaalilla viime syksynä. Teatterilevitykseen Häätanssi pääsee tällä viikolla – harvinaista herkkua dokumentille varsinkin, kun tekijä ja aihe ovat muualta.
”Häätanssin teema on globaali”, El Aboudi muistuttaa. ”Suomestakin löytyy epäkohtia eivätkä raiskauksen uhrit aina saa oikeutta.”
Jännitystä on luvassa helmikuussa, kun Häätanssi esitetään Marokon elokuvafestivaalilla. Sitä ohjaaja ei ajatellut tapahtuvaksi.
”Haluaisin nähdä ihmisten reaktion. On eri asia tietää, että naapurissa asuu ’huora’ kuin kuulla hänen tarinansa. Toivottavasti suhtautuminen muuttuu.”
”Suurin osa vastustanee elokuvaa ja tivaa, miksi luon huonoa kuvaa Marokosta. Mutta tärkeintä on herättää keskustelua.”
Elokuva on poikinut toimintaakin. Marokkolaisten naisjärjestöjen edustajia vierailee nyt Suomessa kertomassa naisten tilanteesta ja tutustumassa turvataloihin. Epäkohtiin tarttuva ohjaaja keskittyy jo seuraavaan elokuvaansa. Aihe on nytkin rankka: miten elämä diktatuurissa vaikuttaa perheeseen Egyptissä.
Keskustelutilaisuus naisten asemasta ja Häätanssi-elokuvan näytös tänään 15.1. kello 13–17. Tilaisuus järjestetään Helsingissä, Suomen elokuvasäätiön KinoK13:ssa (Kanavakatu 12, Helsinki). Paikalla ovat suomalaisten panelistien lisäksi naisjärjestöjen edustajia suoraan Marokosta, jotka tuovat ensi käden tietoa Marokon tilanteesta. Ensi-ilta elokuvateattereissa 18.1.