Vanha puuvillatehtailijan koti Belgian Gentissä rapisee. Belgian kolmanneksi suurin, 500-luvulta kasvanut kaupunki on täytetty linnoilla, art nouveau -ajan kauniilla matalilla kerrostaloilla ja moderneilla tiilitaloilla. Puuvillatehtailijan koti, 200 vuotta vanha Voortman-talo Gentin Tolhuis-alueella on nyt otettu Track-taidenäyttelyn käyttöön. Philippe Van Cauterenin ja Mirjam Varadinin kuratoimassa näyttelyssä 41 taiteilijaa esittää näkemyksensä urbaanista elämästä ja kohtaamisesta kaupungin kanssa.

Voortman-talossa hopeakuvioinen ornamenttitapetti repsottaa, maalisuikaleita kiertyy rullalle. Ensimmäisessä huoneessa vierailijaa tervehtii veistos, jonka savi on vielä märkää: nuoren naisen torso, jonka alaruumis on lauta. Hahmo makaa kuin kaatuneena tuolia vasten. Ikkunat on peitetty taiteilijan itsensä tekemillä nonsense-sanomalehdillä eikä nurkkien hämähäkin seittejä ole siivottu. Tunnelma on hyytävä.

Mark Mandersin Silent Studio -teoskokoelma on yksi osa näyttelyä, joka on sijoitettu Gentin kulttuurihistoriallisesti merkittäviin taloihin. Voortman-talon loisto on mennyttä, muistona on vain ornamenttitapetit, valtavat peilit ja massiiviset takanpielukset. Opas kertoo, että talo on todella huonossa kunnossa. Kuulemma en ole ainoa, jota vihastuttaa tällaisten kauniiden talojen täydellinen rappio. Välillä Voortmanissa on ollut talonvaltaajia, mutta nyt se on vallattu taiteelle.

Jotta näkisi Tadashi Kawamatan teoksen Favela for Ghent, täytyy tien toisella puolen nousta rakennustelineille. Eteen avautuu kanaalin ranta, joka on rakennettu täyteen pieniä hökkeleitä. Tässä tapauksessa slummissa ei oikeasti asu ketään. Hylätty teollisuusalue olisi monessa muussa maailman kaupungissa todella favela tai slummi.

Kawamatan teoksen peltikatot ja lautahökkelit sulautuvat rantaan. Materiaalit teokseen on kerätty alueelta, joka on paikallisjuna-aseman takapiha ja entinen satama. Kawamata on kiinnostunut kaupungin metabolisesta kierrosta, katalogissa kerrotaan. Osa hökkeleistä on jo romahtanut kasaan ja se kuuluu teoksen luonteeseen.

Track-kokonaisuuden tarkoitus on käydä dialogia kaupungin kanssa. Kun pyöräilee pisteestä toiseen, ei voi välttyä siltä, että kaupunkia havainnoi hyvin konkreettisesti: miten löydät perille, miten paikalliset kommunikoivat liikenteessä ja miten kierrät tietyömaan parhaiten. Kuulen kritiikkiä, että osaa teoksista on vaikea löytää. Itsekin päädyn pyörimään taidekoulun sisäpihalle ja kerroksiin, kun seuraan kylttiä, joka ei viekään sinne minne pitäisi. Eksyminen tuntuu kuitenkin kuuluvan Trackin luonteeseen. Sitenkin voi löytää kaupungista jotain uutta.

Michaël Borremansin teos löytyy entisestä hotellista aivan kaupungin ydinkeskustasta kanaalin rannalta. Talon muut huoneet on jo kunnostettu kalliiksi asunnoiksi. Kun taloon astuu sisään, ensin hämmästyy kiiltäviä pintoja ja upeaa, modernia kattolamppua, mutta teos – kaksi pölyttynyttä, nukkuvaa kuvaavaa rintakuvaa – on huoneessa, jota ei ole vielä kunnostettu. Jälleen laastia, tiilipölyä ja repaleisia tapetteja.

Track avaa ovia paikkoihin, joihin normaalisti ei pääse: vanhassa kirjastossa on Emilio López-Mencheron videoteos, jossa kahdesta videoprojisoinnista vuorottelevat Moscou- ja Bernadette-alueiden asukkaiden laulut. Taiteilija on pyytänyt köyhien, työläisten alueiden asukkaita laulamaan jonkun laulun, samalla katsoja pääsee kurkistamaan alueen koteihin, kaduille ja rappukäytäviin. Maahanmuuttajataustaiset tavalliset ihmiset laulavat kotikielellään, osa liikuttavan taitavasti, osa lurauttaa kuluneen lorun hätäisesti. Vanha mies jää kertomaan flaamiksi jotain, luultavasti tarinaa kotikaupungistaan.

Mircea Cantorin teos Threshold Resign taas on sijoitettu keskelle 1200-luvulla rakennetun luostarin raunioita. Hiljainen tunnelmallinen puutarha on puiston keskellä, mutta puistoa kiertävät modernit kerrostalot. Teoksen lisäksi sisäpihalla on laareja, joissa kasvaa tuoreita yrttejä. Opas kertoo, että lähialueen asukkaat ovat perustaneet luostarin ystävät -seuran ja he pitävät huolta puutarhasta. Mutta yleisölle luostarin piha ei ole aiemmin ollut auki.

Track tarjoaa kiinnostavan radan tutustua Gentiin. Se näyttää myös jälkiä, joita aika ja elämä jättää kaupunkiin, mutta kysymykset, joita näyttely herättää eivät liity vain tähän yhteen kaupunkiin Belgiassa.

Track-näyttelyyn pääsee tutustumaan vielä tänä viikonloppuna 16.9. asti Belgian Gentissä. Päivän reissua varten kannattaa vuokrata polkupyörä. Track-nettisivut.