Teksti Tuomas Rantanen
Saara Cantellin Kohtaamisia on hyvä elokuva. Sen pitkillä otoksilla tallennetut kohtaukset purkavat puhuttelevalla tavalla yksittäisten ihmisten elämän käännekohtia. Samalla ne kertovat jotain tärkeää ylipäänsä elämästä. Elokuvan ylittämättömänä tähtenä loistaa hurmaava Anneli Sauli.
STT:n marraskuinen uutinen kertoi Klaus Härön Postia pappi Jaakobille -elokuvan voittaneen Lyypekin elokuvafestivaaleilla kirkon erikoispalkinnon ja yleisöäänestyksen. Uutisen lopussa mainittiin, että samoilla festivaaleilla Baltian maiden elokuva-alan asiantuntijoista koostunut raati oli palkinnut Saara Cantellin Kohtaamisia parhaana pitkänä elokuvana.
Ehkä Cantell ei ole tarpeeksi auteur uutisotsikkoon asti. Silti on huomionarvoista, jos kansainvälisen festivaalin pääsarjan voittaa tavallista suomalaista arkea kuvaava pienimuotoinen draamaelokuva.
Tällaisilla pienimuotoisimmilla, hyvin kirjoitetuilla ja ohjatuilla arkidraamoilla etenkin ruotsalaiset ja tanskalaiset ohjaajat ovat pitkään ja laajalla tekijärintamalla onnistuneet puhuttelemaan myös kansainvälistä yleisöä. Suomessa tämä lajityyppi on jostain syystä jäänyt kansallisesti elävöittävien henkilökuvien, cityparisuhteiluelokuvien ja erilaisen artsuilun jalkoihin.
Kohtaamisia sitoo ristikkäisiä ihmiskohtaloita toisiinsa. Tarinat ovat aitoja, uskottavia ja koskettavia.
Elokuva vahvuus on sen kerronnan voimassa. Cantell käyttää taiten pitkiä episodiotoksia, jotka onnistuneesti korostavat sitä, miten ihmisen elämä voi tihentyä yksittäiseen käännekohtaan. Läsnäolo tiivistyy, kun kohtausten avaruus on todellista aikaa ja tilaa, eikä leikkauksella ja vaihtuvilla kuvakulmilla konstruoitua tila-aikaa.
Pitkien otosten tekemisessä on varmasti ollut oma haasteensa. Kuvaus ja lavastus toimivat kuitenkin erinomaisesti. Roolihahmot ovat uskottavia ja näyttelijäntyö hyvää. Ainoastaan turhankin neitsytmariamaiseksi kirjoitetussa somalihahmossa on hiukan ylimääräistä opetuksellisuuden sävyä.
Elokuvan tähdeksi nousee uransa vuonna 1953 Hilja-maitotyttönä aloittanut Suomi-filmin kaunotar Anneli Sauli. Ohjaaja uskaltaa luottaa tähtensä karismaan ja antaa hänen tulkinnalleen ansaittua tilaa.
Elokuvan finaalin pitkässä ja intensiivisessä kohtauksessa Anneli Sauli tulkitsee kasvoillaan ajan ja elämän kaaren kohtaamisen ikimuistoisella tavalla.
Saara Cantell: Kohtaamisia. Elokuvateattereissa nyt.
