Teksti Anna Pesonen
Anurag Kashyap on Bollywood-ohjaaja, jonka tummasävyinen tuotanto ei muistuta totuttua Intia-estetiikkaa. Fifin haastattelussa ohjaaja pohtii, mistä kafkamaiset tarinat kumpuavat. Kashyapin haastattelu julkaistaan osana sarjaa intialaisista yhteiskunnallisista elokuvaohjaajista – Bollywoodin ulkopuolisista.
Maaliskuun 12. päivänä vuonna 1993 Bombayssa, nykyisessä Mumbaissa, räjähti kolmetoista autopommia. Iskut olivat Intian historian tuhoisimmat: päivän aikana menehtyi yli 250 ihmistä ja haavoittui 1400. Pommit räjähtivät kaupungin kiireisimmissä kohteissa.
Iskujen pääkoordinaattoreiksi nimettiin kaksi pahamaineista mafiapomoa, Memon-perheeseen kuuluva Tiger Memon sekä Dawood Ibrahim, jonka johtamalla D-Companylla on sanottu olevan suhteita myös islamistiterroristeihin. Pitkään jatkuneissa oikeudenkäynneissä kuulusteltiin lukuisia henkilöitä. Vangituksi joutui myös Bollywood-tähti Sanjay Dutt.
Pommituksen syynä pidetään kostoa. Iskuja edeltävinä kuukausina äärihindut hyökkäsivät Intiassa kahdesti muslimeja vastaan.
Pommi-iskuja seuranneita tutkimuksia kuvataan elokuvassa Black Friday. Anurag Kashyapin ohjaustyö esitettiin ensimmäistä kertaa Locarnon kansainvälisillä elokuvajuhlilla 2004. Intiassa elokuva julkaistiin vasta 2007, kun pommitusten tutkimukset oltiin saatu päätökseen.
Kashyap teki elokuvansa S. Hussain Zaidin romaanin Black Friday – The True Story of the Bombay Bomb Blasts pohjalta. Kirja antoi ohjaajalle perspektiiviä maata järkyttäneisiin tapahtumiin. Se oli hyvä syy työstää teos valkokankaalle, Kashyap sanoo.
Aihe koskettaa intialaisia syvästi, mutta Black Friday ei ollut yleisömenestys. Kashyapin tummasävyinen kerronta poikkeaa valtavirrasta, ja sitä teatterikatsojat eivät sulata helposti. Yleisö haluaa nähdä valkokankaalta viihdettä vakavien ja realististen teemojen sijaan.
Tarinan taustalla on siis sekä kirjallinen teos että tositapahtuma. Black Friday vaikuttaakin yhtä aikaa fiktio- ja dokumenttielokuvalta. Elokuva muodostuu jaksoista, jotka kertovat dokumentaarisesta otteesta. Juonessa koetetaan päästä käsiksi levottomuuksien taustalla piilevään totuuteen.
Estetiikaltaan Black Friday nojaa tummiin väreihin ja tunnelmaan. Visuaalinen tyyli on ensimmäisiä seikkoja, joka nappaa katsojan huomion Kashyapin tuotannossa. Ilme on graafinen ja tavallaan keinotekoinenkin, rakennettu ja epätodellinen.
Vielä Black Friday -elokuvaa selkeämmin se tulee esille ohjaajan toisessa, vuonna 2007 julkaistussa tuotannossa No Smoking. Black Fridayn tavoin se ei ollut suurmenestys teattereissa, mutta keräsi silti paljon huomiota osakseen.
Tummia tunnelmia ja absurdeja käänteitä viljelevässä elokuvassa No Smoking mies löytää yhtäkkiä itsensä keskeltä lumista Siperiaa ja koettaa paeta venäläisiä sotilaita. Tilanne on osa päähenkilön unta. John Abraham, yksi Bollywoodin vetävimpinä pidetyistä miesnäyttelijöistä, näyttelee pääosaa.
Tyyliltään elokuva liikkuu aivan omissa maailmoissaan, vaikka Kashyap työskenteleekin keskellä Bollywoodin studiomaailmaa. No Smoking leikittelee unen, elokuvatodellisuuden ja todellisuuden rajoilla. Katsoja ei ole varma, milloin tarinassa liikutaan päähenkilön mielen sisällä, milloin elokuvan arkimaailmassa.
Mistä absurdit heitot tulevat Kashyapin elokuviin?
“Ihan alkujaan elokuvan taustalla vaikuttaa lukemani Stephen Kingin tarina. No Smoking on äärimmäisen kafkamainen elokuva. Ajattelen silti, että elämä on paljon absurdimpaa kuin elokuvani. Ideani tulevat niistä hetkistä, jolloin itse en voi ymmärtää, miksi tietyt asiat sattuvat omalle kohdalleni.”
No Smoking -elokuvan K-nimisellä päähenkilöllä on pinttynyt tapa polttaa ketjussa ja kohdella lähimmäisiään huonosti. Vaimo väsyy itserakkaaseen asenteeseen ja päättää ottaa hatkat, jos mies ei muuta käytöstään. Mies suostuu yhteistyöhön ja hänet toimitetaan katkaisuklinikalle. Mutta millaiselle?
Klinikalla katkaistaan sormia yksien sauhujen vetämisestä ja riistetään rahaa hoitoon osallistuvilta henkilöiltä. Kun kerran laitoksen ovista on astunut sisään, ulos ei ole helppo päästä. Klinikka epäilyttävine hoitomuotoineen ja ympäristöineen alkaa dominoida päähenkilön elämää.
”Aiheena voisi olla mikä tahansa muukin normaalielämän asia kuin tupakointi. Se vain tuli avainseikaksi tähän elokuvaan, jonka juoni pyörii narsistisen henkilön ympärillä”, Kashyap toteaa.
Kashyap työskentelee Mumbaissa, mutta hän on syntynyt Uttar Pradeshin osavaltion pienessä Gorakhpurissa. Black Friday on hänen ensimmäinen levitykseen päätynyt ohjaustyönsä. Sitä edeltänyttä Paanchia ei koskaan julkaistu.
Ohjaajan seuraavan elokuvan Dev D:n ensi-ilta on joulukuussa 2008. Tuotanto on uusintaversio kuuluisan rakkaustarinan Devdasin romaaniversiosta, jonka on kirjoittanut Sarat Chandra Chatterjee.
Tärkeintä Kashyapin elokuvissa? ”Kuvauspaikat, kasvot, tunnelma ja minä”, ohjaaja listaa.
Kashyapin omia guruja ovat Danny Boyle ja Coenin veljekset. Oppi-isäkseen hän mainitsee Martin Scorsesen.
Ohjaaja arvostaa myös maansa omia tekijöitä, kuten Jaideep Varmaa. Itsensä hän määrittelee independent-tekijäksi, vaikka studiomaailmassa työskenteleekin – sen verran omalaatuisia polkuja on tullut valittua.
”Olemme menossa kiinnostavaan suuntaan. Luvassa on runsaasti uutta intialaista indie-tuotantoa”, ohjaaja lupaa.