”Mua viehättää Huorasadun suorapuheisuus ja vimma, se ei peittele olevansa asialla naisnäkökulmasta. Mieshahmot ovat tahallisen stereotyyppisiä ja näytelmän muoto on leikkisän anarkistinen”, sanoo Huorasadun ohjaaja Sakari Hokkanen.

Huorasatu sijoittuu patriarkaaliseen Helsinkiin, jonka kaduilla käyskentelevät Pelko ja Kauhu sekä kourallinen jumalolentoja, Afrodite, Isis ja kristillinen Jumala. Tarinan päärooleissa on kolme vapauttaan etsivää naista, jotka yrittävät pärjätä miesten maailmassa. Yksi ryhtyy huoraksi, yksi tappaa raiskaajansa ja yksi päästää Korkeasaaren eläimet häkeistään. Huorasadun miehet ovat rassukoita, idiootteja ja kusipäitä.

Huorasatu on Hokkaselle sekä näyttelijöille ja käsikirjoittaja Laura Gustafssonille Teatterikorkeakoulun kandidaatin tutkinnon lopputyö. Hokkanen sanoo jännittäneensä ryhtyessään työskentelemään Gustafssonin tekstin kanssa.

”Mielessä pyöri kaikenlaista ja pelkäsin mokaamista. Mistä helvetistä minä voin miehenä tietää miltä raiskatusta naisesta tuntuu? Osaanko samaistua naisten maailmaan? Tunsin myös leimautumisen pelkoa, mutta totesin, että feminismi ei ole huono leima. Mietin myös otetaanko teos vakavammin, kun sen ohjaa mies. Kun naiset puhuvat naisena olemisesta, helposti todetaan, että siellä ne naiset taas valittaa, kun on niin vaikeaa olla nainen. Onko se uskottavampaa, kun mies raivoaa naisen puolesta? Mikä mandaatti kikkeli oikein on”, Hokkanen miettii.

Huorasatu teki Hokkasesta vihaisen. Hän sanoo tunnetasolla ymmärtäneensä, että nainen on Suomessa yhä vähemmän vapaa kuin mies. Jokainen työryhmän naisistakin on kokenut seksuaalista häirintää.

”Ei miehen tarvitse pelätä liikkua pimeässä, eikä miestä syytetä kännistä ja koreasta pukeutumisesta. Olen hyvin vihainen naisten puolesta, se on väärin.”

Hokkanen kertoo Huorasadun synnyttäneen lukuharjoituksissa keskustelua. Ryhmä on esimerkiksi miettinyt, miksi naisnäyttelijät saavat samasta työstä vähemmän palkkaa kuin mieskollegansa ja miksi perinteiset sukupuoliroolit jylläävät teatterissa edelleen.

”Teatteri tulee muuta yhteiskuntaa jäljessä. Naiset on perinteisesti kuvattu latteasti äiteinä, huorina ja vaimoina. Onneksi Teatterikorkeakoulun dramaturgilinja on naisvoittoinen ja sieltä tulee paljon helkkarin hyviä uusia tekstejä. Se on vain oikein teatterin monisatavuotisen miesnäkökulman jälkeen”, Hokkanen sanoo.

Huorasatu. Ohjaus Sakari Hokkanen, käsikirjoitus Laura Gustafsson, näyttelijät Lotta Vaattovaara, Aija Pahkala, Seppo Välinen, Essi Hellén, Aaro Wichmann ja Laura Gustafsson. Esitykset Teatterikorkeakoulun Studio 3:ssa (Haapaniemenkatu 6) huhtikuun ajan; tarkat esitysajat Teatterikorkeakoulun sivuilta ja liput Piletistä.