Teksti Maria Haanpää
Ohjaaja David Fincherin uusin ajatusleikki luotaa ihmisenä olemisen pysyvää ongelmaa. Mihin suuntaan sinun kellosi käy?
Benjamin Buttonin elämän lähtökohdat eivät ole huonoimmat mahdolliset. Raihnaisena vauvavanhuksena syntynyt, elinkelvottomana hylätty Benjamin otetaan säälistä ”saattohoitoon” vanhainkotiin. Pienokaisesta tulee yhteisön rakastettu jäsen ja hänen jokainen elinpäivänsä ylittää odotukset.
Benjamin alkaa voida paremmin. Hän kasvaa ja kehittyy, ehkä hieman kummallisella tavalla, mutta kuitenkin.
Tämä fantastinen tarina kerrotaan takautuvasti neworleansilaisen sairaalavuoteen ääreltä, jossa aika on loppumaisillaan. Takauman juoni rakentuu päähenkilön ihmeenomaisen nuortumisen varaan ja keskittyy siihen, minkälaisia jännitteitä se synnyttää suhteessa Daisyyn, rakastettuun, joka vanheneekin normaalilla tavalla.
Kyseessä ei kuitenkaan ole yleisöä kosiskeleva seksiongelmien kertauskurssi, vaan ikäero on tarkasteltavana etenkin psykologisen ulottuvuutensa kautta. Benjaminin ja Daisyn rakkaustarinan voi nähdä myös osuvana tulkintana siitä, miten naisen ja häntä vanhemman miehen välinen suhde muuntuu silloinkin, kun aika kulkee kummallakin samaan suuntaan: murrosiästä keski-iän kautta vanhuuteen.
Tuleeko tasavertaisuuden hetki vastaan vai loittoneeko se kangastuksen tavoin?
Elokuva lienee yllätys kaikille David Fincherin aikaisempia ohjaustöitä nähneille, ja myönteinen yllätys niille, joiden mielestä hänen uransa lähti laskuun heti vuoden 1999 Fight Clubin jälkeen. Keski-ikäiseksi kasvanut Fincher suorastaan hätkähdyttää puhuttelemalla katsojaa vaihteeksi aivan muilla keinoilla kuin väkivallalla tai ahdistuksella.
Harvassa nykyelokuvassa kuollaan yhtä monta luonnollista kuolemaa. Toisaalta kyseessä on kertomus, jossa ei ole koskaan liian myöhäistä lähteä maailmalle seikkailemaan tai liian kiire istua katselemaan kuinka aurinko nousee.
Benjamin Button pohdiskelee kohtaamisia ja jäähyväisiä. Kuinka tarttua takertumatta? Miten löytää menetyksistä muutakin merkitystä kuin murhetta? Tarvitaanko siihen ihmeitä? Lopputuloksena on seesteisen kypsä ja merkillisen lohdullinen tutkielma elämän kantavuudesta ja arvaamattomuudesta.
Nimihenkilöä näytellään upean saumattomasti Brad Pittin ja peräti kuuden muun miehen ja pojan voimin. Elokuva kestää lähes kolme tuntia otteen juurikaan herpaantumatta. Benjamin Buttonin uskomaton elämä on nimitetty Oscar-ehdokkaaksi kolmessatoista sarjassa, ja kyllä ainakin palkinto parhaasta sovitetusta käsikirjoituksesta olisi paikallaan.
David Fincher: Benjamin Buttonin uskomaton elämä. Ensi-ilta 20.2. Vuoden 2009 Oscar-palkinnot jaetaan 22.2.2009.