Arvostelussa Teppo Vapauden teos Herra Ylpön sydän.

Viinistä, laulusta ja naisista on kerrottu lukemattomia tarinoita, mutta mikäs siinä, kyllä joukkoon aina yksi uusi letkeä luotaus mahtuu. Tällä kertaa elämänotettaan, luovaa työtään ja ihmissuhteitaan pohtii Maj Karma- ja Ihmiset-yhtyeitten laulaja ja keulahahmo Mikko Mäntymäki.

Teppo Vapauden kirjoittamassa henkilökuvassa Herra Ylpön kintereillä kuljetaan baarista ja bäkkäriltä toiselle kuin road moviessa. Kirjoittajan ja päähenkilön varjona lukija rokkaa Raumalla, Rovaniemellä ja Harjavallan Karmarockissa, herkistyy Kaurismäki-leffojen äärellä ja juopuu Sodankylän elokuvajuhlien olutteltassa.

Baarien lisäksi paljon istutaan myös autossa, jossa on aikaa muistella poikavuosia Harjavallassa ja kuunnella välillä aika analyyttisestikin kommentoiden Ylpön tuotantoa.

Alkuun teksti tuntui liian perusteelliselta, jopa jaarittelevalta. Lopulta kuitenkin vakuutuin siitä, että Ylpön kaltaisen, nopeita käänteitä rakastavan megaegon ja luovan hullun vaiheista on kirjoitettava juuri näin: runsaasti ja romantisoiden. Kirja lisää Herra Ylpön kuvaan vivahteita, mutta ennen kaikkea se yllyttää takaisin perusasian – miehen tekemän musiikin – äärelle.

Teppo Vapaus: Herra Ylpön sydän. Like 2012. 336 s. Neljä tähteä.

Marjo Jääskä