Arvostelussa Aino & Ville Tietäväisen kirja Vain pahaa unta.

Elokuussa ilmestyvä Vain pahaa unta sai alkunsa perheterapiana. Sarjakuvataiteilija Ville Tietäväinen alkoi piirtää Aino-tyttärensä (s. 2005) painajaisia paperille, jotta niitä ei tarvitsisi enää katsella unissa.

Unista sekä Villen ja Ainon painajaisten jälkeisistä keskusteluista kasvoi albumi. Unien selittämättömyys on säilytetty tarinoissa, eikä niistä ei ole yritetty rakentaa koherentteja kokonaisuuksia.

Visuaalisesti kirja on unimaisen sekava kollaasi, jossa yhdistyvät Ville Tietäväisen piirrostyyli, Aino Tietäväisen liitupiirrokset sekä katkelmat useista unia selittävistä kirjoista. Yhtä hyvin tämän voisi kategorisoida vaikka taidekirjaksi kuin sarjakuvaksi.

Albumin yöllisissä keskusteluissa on niin paljon omien muksujen kanssa vietetyistä painajaisöistä tuttua, että tarinan ansioista on vaikea tehdä etäännytettyä arviota.

Uskallan silti olettaa, että tarina aukeaa myös lapsettomille lukijoille, kaikkihan me näemme unia. Albumi on näkymä maailmaan, jota eivät rajoita opitut rajat tai itsestäänselvyydet. Se on kurkistus itse mielikuvitukseen.

Aino & Ville Tietäväinen: Vain pahaa unta. WSOY 2013. 48 sivua. Viisi tähteä.

Jari Tamminen