Televisiotarjonnan parhaat palat.

25.2. YLE TV1 Piano (Australia/Ranska 1992)

Perustellusti kerta toisensa jälkeen uusittava Jane Campionin herkkäviritteinen, mutta silti särmikäs elokuva kertoo voimauttavan tarinan siitä, kuinka hiljaisuus voi iskeä syvemmälle kuin huuto, ja siitä, kuinka aikana, jolloin vaimo miellettiin miehensä omaisuudeksi siinä missä salin huonekalut, saattoi löytyä tilaa myös keskinäiseen kunnioitukseen perustuvalle epäsäätyiselle intohimolle.

27.2. YLE Teema: Sam Peckinpah

Teemalauantain aiheeksi on nostettu ohjaajamestari Sam Peckinpah, jonka tuotannon kiteyttävä Hurja joukko (USA 1969) on enemmän muodoltaan kuin sisällöltään loputtomiin kopioitu tutkielma rujon väkivallan kiihottavasta estetiikasta, miehenylpeyden ja siihen liittyvien onttojen kunniakäsitysten vääjäämättömästä logiikasta sekä taitavan allegorian kautta Vietnamin sodasta.

Sunnuntaisin MTV3: X Factor

Mainostelevision mitenkuten suomalaistama realitytuote on kiinnostava ainoastaan esimerkkinä siitä, kuinka monta kertaa loppuunkulutetun formaatin kopionkopiota voi vielä kopioida ja miten pitkälle toisinaan itseään jopa uskottavina uutisvälineinä esittävät mediat jaksavat kilvan osallistua tuotantoyhtiöiden promootiovedätykseen, jonka surkuhupaisa tähtioivallus tällä kierroksella näyttää olevan se, että käsikirjoituksen mukaiseksi vittuilevaksi paskiaistuomariksi on istutettu umpeen tatuoitu ex-vegaanitappelija.

Tuomas Rantanen