Free, tuntuuko turvattomalta? Perusta osuuskunta!

ViA, viittomakielialan osuuskunta Via sai alkunsa ongelmasta reilut 12 vuotta sitten.

1990-luvulla tulkkien työsuhdeturva oli heikko. Kuuro oli periaatteessa tulkin työnantaja, mutta palkan maksoi sosiaalitoimi. Jokainen kunta maksoi eri palkkaa, usein alle ammattiyhdistyksen suositusten.

Lisäksi yksinäisten puurtajien työaikaa kului liikaa hallinnollisiin asioihin, eikä kehittymiseen jäänyt voimia.

”Tulkit eivät jaksaneet työskennellä freelance-pohjalta kovin kauaa, vaan siirtyivät toisille aloille. Osaamista katosi heidän mukanaan”, Vian toimitusjohtaja Outi Huusko kertoo.

Nyt työntekijöidensä omistama osuuskunta työllistää vähän yli sata viittomakielen tulkkia ja opettajaa eri puolilla Suomea.

Omistuspohjan merkitys näkyy esimerkiksi siinä, että Viassa sitoutuminen nähdään kaksisuuntaisena: yrityksen on ensin sitouduttava työntekijään, jotta työntekijä voi sitoutua yritykseen.

Käytännössä sitoutuminen näkyi esimerkiksi muutama vuosi sitten, jolloin osuuskunta oli taloudellisesti vaikeassa tilanteessa.

”Talousasiantuntijat suosittelivat meille toiminnan lopettamista heikoimmin kannattavilla alueilla”, Huusko muistelee.

Toiminnan supistamisen sijaan Via valitsi tiukan talouskurin ja lomautti koko henkilöstönsä lyhyeksi ajaksi. Näin ketään ei tarvinnut irtisanoa.

Osuuskunta Vian vanavedessä viittomakielialalle on vuosien saatossa tullut muitakin yrityksiä. Via on elävä todiste siitä, että yhden toimijan on mahdollista muuttaa koko omaa alaansa ja sen toimintakulttuuria.

Hanna Moilanen