Arvostelussa Tuomas Vimman teos Raksa.

Suomalaisen rakentamisen nykyinen heikko taso on tunnettu tosiasia, mutta aihe ei ole erityisen käsitelty kirjallisuuden puolella. Tuomas Vimman Raksassa pyöritään työmailla, mutta ei siinä kyse mistään työläisromaanista ole.

Vaikkei päähenkilö lukumiehiä olekaan, hän silti tähtää alalla mieluummin suoraan esimieshommiin kuin rividuunariksi. Hän yrittää pitää kiinni reiluuden periaatteista, mutta se näyttää olevan vaikeampaa yksityisessä elämässä kuin työmaalla. Tämä voi kyllä johtua siitäkin, että juuri ihmissuhteiden kuvauksessa Vimma on selvästi ulkona mukavuusalueeltaan.

Vimma alleviivaa tavan takaa porvarillista itsellisyyttä vierastaen samalla kaikkea vanhanaikaiseen toveruuteen kalskahtavaa. Samalla mielenkiintoisinta Vimman kirjassa on yrittäjä- ja duunarimoraalin rinnastus.

Kirjan pahiksia ovat sekä rikolliset huijariyrittäjät että työmaiden lusmurit ja välistävetäjät. Hyviä ovat niin esimies- kuin duunariportaassa ne, jotka noudattavat rehellisyyden, ammattiylpeyden ja täydellisesti työlle omistautumisen hyveitä.

Tärkeintä ei ole edes raha vaan kunniakas loppuunpalaminen.

Tuomas Vimma: Raksa. Gummerus 2011. 320 s. Kolme tähteä.

Tuomas Rantanen