Vartija ei kirjoittanut vastinetta vaan haastoi Voiman oikeuteen.
Helsinkiläisen vartiointiliikkeen kenttäpäällikkö on lähtenyt käräjöimään Voima-lehteä vastaan.
Pääkaupunkiseudun hiphop- ja graffitipiireissä varsin kyseenalaisessa maineessa oleva vartija jätti viime marraskuussa Helsingin rikospoliisille tutkintapyynnön väittämästään kunnianloukkauksesta.
Tutkintapyyntö liittyi vuosi sitten ilmestyneessä Voimassa 7/2002 julkaistuun kirjoitukseen Ketä todella hyödyttää Helsingin töhryhanke?
21-vuotiaan, alaa tuntevan helsinkiläismiehen kirjoittamassa puheenvuorossa kerrottiin Helsingin kaupungin rakennusviraston hallinnoimasta graffitien poistoon ja ennaltaehkäisyyn tähtäävästä Stop töhryille -hankkeesta, jota kaupunki on rahoittanut vuodesta 1998 lähtien useilla miljoonilla euroilla.
Vartija pyysi poliisia tutkimaan, olivatko Voiman päätoimittaja sekä puheenvuorokirjoituksen kirjoittaja syyllistyneet kunnianloukkaukseen julkaisemalla vartijaa koskevan perättömän väitteen.
Puheenvuorossa nimittäin kerrottiin myös töhryhankkeen puitteissa vaikuttavasta, graffiteihin ja töhryihin erikoistuneesta helsinkiläisestä vartiointiliikkeestä ja sen toimintatavoista.
Kirjoituksen lopussa vartiointifirman työntekijöitä arvosteltiin väkivaltaisista otteista. Myös kenttäpäällikön väitettiin käyttäneen kiinniottotilanteissa tarpeetonta väkivaltaa.
Juttu eteni kesällä syyttäjälle, joka vei asian oikeuteen vaatien Voiman päätoimittajalle sekä puheenvuoron kirjoittajalle sakkorangaistusta kunnianloukkauksesta.
Kunnianloukkausjuttua käsitellään syyskuussa Seinäjoen käräjäoikeudessa. Käräjäpaikkakunta johtuu lehden painopaikasta.
Seinäjoen kihlakunnansyyttäjän Anssi Pelkosen syytteen mukaan Voiman päätoimittaja ja töhryhankkeesta kertoneen puheenvuoron kirjoittaja ovat yhdessä esittäneet vartijasta valheellisen tiedon väittämällä tämän syyllistyneen kiinniottotilanteessa liialliseen väkivallankäyttöön ja pahoinpitelyyn.
Syyttäjän mukaan Voimassa olisi puheenvuoroa julkaistaessa tiedetty, että kirjoituksessa mainitussa tapauksessa oli näytön puutteessa tehty syyttämättäjättämispäätös.
Jutun esitutkinnassa Voiman päätoimittaja ja puheenvuoron kirjoittaja kiistivät ehdottomasti syyllistyneensä kunnianloukkausrikokseen.
Heidän poliisille laatimansa kirjelmän mukaan rikostutkintaan johtanut kirjoitus oli lähinnä kriittinen yhteiskunnallinen puheenvuoro kaupungin voimavarojen käytöstä rahallisesti hyvin huomattavaan töhryhankkeeseen samaan aikaan kun peruspalveluja leikattiin. Puheenvuoron sävy oli asiallinen, eikä sen julkaisemistavassa pyritty minkäänlaiseen sensaatiomaisuuteen.
Puheenvuoron kirjoittajan mukaan väite vartijan liiallisesta voimankäytöstä perustui graffitipiirejä hyvin tuntevilta ystäviltä kuultuun kuvaukseen, jonka todenperäisyyttä kirjoittaja ei lainkaan osannut epäillä. Koska tietoa pidettiin täysin varmana, tapausta ruvettiin kunnolla jäljittämään vasta sen jälkeen kun poliisi otti yhteyttä Voiman päätoimittajaan rikoksesta epäiltynä.
Viime talvena toimitus onnistui tavoittamaan parikymppisen helsinkiläisnuorukaisen, joka oli kesällä 2000, tuolloin 17-vuotiaana tehnyt kenttäpäälliköstä rikosilmoituksen voimankäytöstä kiinniottotilanteessa Helsingin Malmilla. Tuossa jutussa helsinkiläissyyttäjä päätti lopulta jättää syytteen nostamatta vartijaa vastaan, vaikka kuulusteluissa neljän vartijan kertomukset tapahtumien kulusta olivat täysin ristiriitaiset.
Voiman päätoimittajan ja puheenvuoron kirjoittajan mielestä seinäjokelaissyyttäjä on heidän kirjelmänsä pohjalta käsittänyt tapahtumien kronologian väärin. Kunnianloukkausrikos edellyttää tahallisuutta, ja tahallisuus perustuisi syytteen mukaan siihen, että puheenvuoroa julkaistaessa sen kirjoittajalla sekä päätoimittajalla olisi ollut tieto Malmin tapauksen syyttämättäjättämispäätöksestä.
Tämä tieto saatiin todellisuudessa kuitenkin vasta viime tammikuussa.
Hiphoppareiden ja grafftintekijöiden keskuudessa kerrotut tarinat töhryhankkeen käyttämien vartijoiden kovista otteista olivat sen sijaan jo viime kesään mennessä kantautuneet myös Voiman päätoimittajan korviin.
”Helsingin kaupunki käyttää suuria summia rahaa graffitien puhdistamiseen myös sellaisista paikoista, joihin normaali veroja maksava kaupunkilainen ei juuri koskaan eksy. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi Vuosaaren käytöstä poistettu jätevedenpuhdistamo sekä Salmisaaressa sijaitseva käyttämätön tunneli, joka on kaiken kukkuraksi suljettu kaltereilla. Ainoat, jotka hyötyvät tästä puhdistusvimmasta, ovat kaupungin käyttämät puhdistusyhtiöt.”
Ote Voimassa 7/2002 julkaistusta puheenvuorosta Ketä todella hyödyttää Helsingin töhryhanke?
”Aina kun töhrijä otetaan kiinni, se aiheuttaa närkästystä erilaisissa kansalaispiireissä. Selvää on myös, että paheksuntaa aiheuttaa sekin, jos lehdessä kerrotaan vartijoiden pahoinpitelevän tai muutoin kovakouraisesti käsittelevän henkilöitä… Olen toiminut vartijana 15 vuotta. Tänä aikana olen ottanut kiinni noin tuhat henkilöä erinäisistä rikkeistä… Yhtään tuomiota ei firman työntekijöille ole näiden viiden vuoden aikana tullut. Joitain epäilyjä on ollut.”
Ote kenttäpäällikön kuulustelupöytäkirjasta.
”Henkilökohtaisista syistä sekä työnantajani edun vuoksi on tärkeää, että puheenaolevassa kirjoituksessa väitetyt rikokset ja muut seikat selvitetään perusteellisesti. Työnantajalleni on tärkeää tietää, millaisten vartiointiliikkeiden kanssa sopimuksia teemme.”
Ote Helsingin kaupungin rakennusviraston projektiyksikön johtajan kuulustelupöytäkirjasta.
”Missään tapauksessa ei pidä paikkaansa, että olen kaatunut oma-aloitteisesti maahan. Minuun käytettiin sen sijaan aivan tarpeettomia voimakeinoja. Olen 172 senttiä pitkä ja painan hieman yli 50 kiloa, olen ruumiinrakenteeltani laiha. Sanoin
välittömästi vartijalle, että tulipa käytettyä liiallisia voimakeinoja. Kuulin vartijan selittävän kavereilleen, että eihän siinä niin käynyt, että minähän harasin vastaan ja yritin karkuun ja kaaduin kasvoilleni maahan.”
Ote 17-vuotiaan helsinkiläispojankuulustelupöytäkirjasta.
Vartija vastaan Voima -juttua käsitellään Seinäjoen käräjäoikeudessa 10.9. kello 12.
Voima
