Matkalaukkuteatterissa on itkua, fudista & vallankumousta.

Esa ja Antero ovat Helsingin kaupungin tukityöllistämiä nuoria urheilukentän vahtimestareita, sosiopoliittisia numeroita jonkun toisen tilastoissa. Antero on kehitysvammainen, Esa kovis ja väliinputoaja. Korjaamon näyttämöllä heitä näyttelevät Kirsi Asikainen ja Marja Myllylä, kaksi keski-ikäistä naista.

Miksi kenttämerkintöjä lavalle vetää kaksi naista?

”Me ei vielä tiedetä, mitä se kokonaisuudessaan tarkoittaa, mutta päätös tuntui alusta saakka ilmiselvältä”, ohjaaja Mikko Roiha vastaa.

Yksi mahdollisuus on, että ikääntyvien naisten ohi katsotaan samalla tavalla kuin tukipalkattujen kenttävaksienkin. Toistaiseksi näytelmä laittaa katsojan tutkimaan itse.

Kentän Esa ja Antero odottavat: Anteron pikkusiskoa, vallankumousta, ylennystä. Tai edes sitä, että työnjohtaja Raakkonen näkisi vaivan nousta Ladastaan ja kävellä kentän yli.

Raakkonen on sankarillisen äijätyön antagonisti, tulosvastuullinen hallintomies, joka tarkistusmittailee kalkkiviivoja, sotkee Ladallaan koululaisotteluita ja tuo työpaikkaan vain epätasa-arvoa ja tyytymättömyyttä.

Raakkonen ei ole ainoa syy vaksien ylösnousuun, mutta hän edustaa poissaollaan ja kumaruudellaan koko epäonnistunutta politiikkaa: lakkautuksia, kavennuksia, leikkauksia ja poisputoamisia.

Okko Leon kirjoittama poliittinen murhenäytelmä Kenttä on vuoden 2006 jälkeen esitetty jo kolmena eri sovituksena, mutta niistä Mikko Roihan ohjaama viiden teatterin yhteisproduktio on ensimmäinen, joka pistäytyy ulkomailla.

Taina Sivonen on kääntänyt näytelmän Berliinin työläismurteelle, mutta Kentän kaksi esitystä Berliinin Ballhaus Ostissa näytellään siitä huolimatta alkukielisenä, leveällä murteella ja karhealla slangilla.

Yhteistuotanto mahdollistaa tavallista mittavamman, eri kaupungeissa risteilevän esityskauden. Roiha pitää tärkeänä sitä, että yhteistyö tuo työhön ajallisuutta: näyttelijät innostuvat, tylsistyvät ja innostuvat uudelleen, kasvavat sisään omiin roolihenkilöihinsä.

Näytelmä saa uusia merkityksiä eri tiloissa, maissa ja yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Näytelmän vähäinen lavastus pystytetään kevesti yhä uusiin teatteritiloihin.

”Teatteri-ihanteeni on, että näytelmän lavasteet voisi pakata matkalaukkuun ja esityskausi voisi jatkua vuosikausia”, Roiha sanoo.

Kentän Suomen ensi-ilta Helsingissä Korjaamolla 29.2. Esitykset 23.3. asti. Myöhemmin keväällä näytelmä nähdään muun muassa Kajaanissa, Tampereella & Vaasassa.

Sanna Uuttu