Suomalaisen Vaisala Oyj:n sääteknologia auttaa Yhdysvaltoja sotimaan maailmalla.

Yhdysvaltain armeijan tykistö tulittaa kapinallisten asemia Afganistanissa ja Irakissa. Miten tykistö osuu maaliinsa? Miten miehittämättömät taistelulennokit lentävät turvallisesti ampumaan ohjuksensa kohteeseensa? Ratkaisun tarjoaa suomalainen Vaisala Oyj.

Sää on ollut aina olennainen osa sodankäyntiä. Esimerkiksi on eduksi tietää, onko yöllisen erikoisoperaation ajaksi luvattu kirkasta kuutamotaivasta vai synkkää ja sateista.

Varsinainen muutos tapahtui noin 20 vuotta sitten, kun elektroniikka alkoi vakiintua osaksi nykyaikaista sodankäyntiä. Sää vaikuttaa monien asejärjestelmien toimintaan. Moderni teknologia auttaa paitsi varautumaan sään muutoksiin myös aseistusta toimimaan eri olosuhteissa.

”Sää vaikuttaa paljon ammuttaessa tykistöllä”, toteaa Erkki Järvinen Vaisalasta. Ammuksen lentorataan ja osumatarkkuuteen vaikuttaa tuulen suunta ja nopeus, ilman lämpötila sekä kosteus. Se, joka tietää nämä, osuu kohteeseen nopeammin ja selviytyy voittajaksi.

Armeijat saavat sääennusteensa yleensä ilmatieteen laitoksilta, mutta mittauspisteet ja saatavilla olevat tiedot eivät aina vastaa armeijan tarpeita. Yhdysvaltain ilmatieteen laitos ei operoi Irakissa tai Afganistanissa. Ennusteet eivät myöskään ole välittömästi hyödynnettävissä aseen laukaisua varten.

”Enemmän kuin sääennuste”, kirjoittaa Lee Nelson, Vaisalan puolustustarvikeosaston (Defence Segment) uusien sovellusten johtaja. Ennen Vaisalaan tuloaan Nelson palveli Yhdysvaltain armeijan säähavaintojoukoissa.

Jos aluksi aseteollisuus oli Vaisalalle sattumaa, nyt se tarkoittaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yrityksen mainosvideossa näytetään tykistöä ampumassa, miehittämättömien lentokoneiden laukaisua, taistelukaasuja asutuskeskustaistelussa, pommien ja tavaroiden pudotusta lentokoneesta sekä helikopterien ja hävittäjien laskeutumista lentotukialukselle.

Vaisalalla on tarjota kaikkiin näihin tilanteisiin sopivia laitteita ja palveluita. ”Sinun luotettu liittolaisesi”, joka on ”avainroolissa taktisen ylivoiman saavuttamisessa” lupaa video Vaisalan nettisivuilla. Tuotteille tarjotaan koko niiden eliniän kestävää huoltopalvelua kaikkialla maailmassa.

On luultavasti huhtikuu vuonna 2003. Kuvassa aavikkomaastopukuun pukeutunut Yhdysvaltain armeijan kersantti Jim Vinson kiinnittää talon katolla aurinkopaneelia kolmijalan varassa seisovaan laitteeseen.

Laitteisto on vajaat kaksi metriä korkea. Alaosassa on mikroaaltouunin kokoinen laite ja maston päässä tuulen mittaamiseen tarkoitettu hyrrä. Taustalla näkyy kaupunkia, aavikkoa ja palmuja.

Kuva on kapteeni Bruce Standburyn kirjoittamassa jutussa Yhdysvaltain ilmavoimien Observer Magazinessä kesäkuussa 2003. Siinä kerrotaan kersantti Vinsonin johtaneen juuri 53 ajoneuvon saattueen läpi taistelujen Abu Guryhabin palatsiin lähellä Saddam Husseinin presidentinpalatsia Bagdadissa.

Kersantti johtaa kymmenhenkistä tiimiä, joka valmistelee Yhdysvaltain ilmavoimien sääpalveluiden tiedustelu- ja operaatiotukikohtaa Irakiin. Hänen kasaamansa laite on Vaisalan taktinen säähavaintoasema, TacMet TQM-53.

Vaisala ei yritä piilotella yhteistyötään Yhdysvaltain sotavoimien kanssa. Samaisen lehden vanhempi numero löytyy yrityksen internet-sivuilta. Tosin vuorokauden sisällä soitostani yrityksen sivut on uusittu, ja artikkelia ei enää löydy.

Poistettu artikkeli kertoo, miten Yhdysvaltain armeijan sääjoukot harjoittelevat aavikkosodankäynnissä tarvittavien sääennusteiden tekemistä Saudi-Arabiassa – vuosi ennen hyökkäystä Irakiin. Artikkelin nimi on ”Prinssi Sultanin sääprofeetat”.

Saman lehden myöhemmissä numeroissa esitellään joukkoja tositoimissa Irakissa. ”Säätiimi tuottaa informaatiota, joka vaikuttaa pelisuunnitelmiimme”, toteaa majuri Mike Rouse.

”Me emme kerro, minne pitäisi mennä, ainoastaan sen, mitä he mahtavat kohdata matkalla”, jatkaa kersantti Dido Moran. ”Olen saanut komentajia perumaan operaatioita antamamme säätietojen perusteella. Kukaan ei pidä operaatioiden keskeyttämisestä, mutta jos näin tapahtuu, sitä toivoo, että se minkä sanoit tulevan tapahtumaan, todella tapahtuu.”

Sotamies Smith, ammatiltaan kalifornialainen meteorologi, kertoo kuinka heidän keräämänsä tieto antaa ampujille mahdollisuuden osua kohteeseen. Hänen tärkein välineensä sodankäynnissä on Vaisalan radiosondi RS80, joka maksaa sääilmapallon kanssa 150 dollaria.

Jatkossa Vaisala pyrkii tarjoamaan erityisesti miehittämättömien lentokoneiden toimintaan sopivia sääpalveluita.

Vaisalan Lee Nelson kirjoittaa, että Yhdysvaltain Afganistanissa ja Pakistanissa käyttämistä miehittämättömistä lentokoneista (UAV) yksi kolmasosa on tuhoutunut. Syynä eivät ole niinkään talebanit vaan laskeutuminen, jonka aikana 84 prosenttia tuhoista tapahtuu.

Lentokoneita lennätetään Nevadasta käsin ja siksi tarvitaan paikan päältä saatavaa säätietoa. Yli 55 miehittämätöntä Predatoria on tuhoutunut puutteellisen säätiedon takia. Yksi kone maksaa noin 4,5 miljoonaa dollaria.

Vaisalla on tarjota tähän rahanhukkaan ratkaisuja. Niitä Nelson esittelee artikkelissaan “More than Just a Weather Forecast. The Critical Role of Accurate Weather Data in UAV Missions”.

”Riippumatta siitä, onko UAV:n tehtävä taktinen tai keskitetty informaation kerääminen, puolustus tai hyökkäysaloite, on niiden rooli Yhdysvaltain puolustusministeriössä kasvamassa. Kun niiden tarve kasvaa, kasvaa samoin myös tarve säätiedoille”, Nelson kirjoittaa.

Enää on jäljellä yksi kysymys. Miten suomalaisen yrityksen valmistamia tuotteita on päätynyt Yhdysvaltain armeijan sotaan Irakiin? Puolustustarvikkeet tarvitsevat aina vientiluvan. Puolustusministeriön mukaan Vaisalalle ei ole myönnetty vientilupaa vuoden 1995 jälkeen.

Tälle on kaksi mahdollista selitystä. Joko Vaisala ei ole hakenut vientilupaa, tai sitten se ei ole tarvinnut niitä, koska sen tuotteita ei ole katsottu puolustustarvikkeiksi vaan kaksikäyttötuotteiksi. Niistä vastaa ulkoministeriön vientivalvonta-asioiden yksikkö.

Soitto yksikköön paljastaa, että EU:n kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevassa asetuksessa 428/2009 säähavaintolaitteet ovat suljettu vientivalvonnan ulkopuolelle. ”Säähavaintolaitteemme ovat kuin näkkileipä ja villapaidat”, Vaisalan Erkki Järvinen kertoo puhelimessa.

Tukholman rauhantutkimusinstituutin SIPRI:n tutkija Paul Holtomin mielestä asia ei ole näin yksinkertainen. Hän kävi pyynnöstäni läpi Vaisalan internetsivuillaan mainostamat tuotteet.

”Nämä Vaisalan tuotteet ovat yksiselitteisesti tarkoitettu sotilaallista käyttöä varten. Tuotteet eivät välttämättä kuulu EU:n yhteisen puolustustarvikeluettelon kategoriaan 11 eli ”elektroniset varusteet erityisesti sotilaskäyttöä varten”, mutta se ei tarkoita, etteivätkö ne olisi valvonnan alaisia.”

”Esimerkiksi yksi tuote on tarkoitettu nimenomaan tykistön ampumatarkkuuden avustamiseen, minkä takia on reilua olettaa sen olevan vientivalvonnan alainen”, Holtom jatkaa.

Puolustusministeriöstä ei osata heti vastata tähän. Se päättää tapauskohtaisesti, onko tuote puolustustarvike vai ei. Päätökset ovat arkistoissa, ja niiden etsiminen tulee viemään aikaa.

Päätän säästää viranomaisten aikaa. Yleensä ulkoministeriö antaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen lausunnon siitä, mille maille voi myydä mitäkin aseita. Aseita ei saa viedä sotaa käyviin maihin, kuten Yhdysvaltoihin. On kuitenkin olemassa lista maista, jonne aseita saa viedä ilman ulkopoliittista harkintaa. Yhdysvallat on tällä listalla.

Listasta on tullut itsensä perustelu. Siihen vedotaan, mutta unohdetaan, että ulkoministeriö arvioi listan sisältöä kerran vuodessa. Yhdysvaltoja ei ole katsottu tarpeelliseksi siirtää pois listalta.

Vaikka Vaisalan tuotteet katsottaisiin puolustus- tai kaksikäyttötuotteiksi, saisi se silti viedä niitä Yhdysvaltoihin. Vientiluvassa ostajaksi mainittaisiin Yhdysvaltain armeija. Ilman erillistä rajoitusta se saa käyttää ostamiaan tuotteita missä haluaa.

Eli Irakissa, Afganistanissa, Pakistanissa tai jossain muussa tulevaisuuden sodassa.

Tutustu Vaisalan puolustustarvikekauppaan.

_______________

Kaksikäyttöinen sotateknologia

Missä menee aseen raja?

FinnWatch ja SaferGlobe Finland julkaisivat toukokuussa selvityksen eläkevarojen eettisestä sijoittamisesta. Vaikka Vaisala listattiin selvityksessä aseteollisuuden yritykseksi, yksikään eläkesijoitusyhtiöistä ei sitä sellaisena pitänyt.

Tämä ei ole ihme. Akateemisissa piireissä on väännetty kättä aseteollisuuden määritelmästä viimeiset kaksikymmentä vuotta. Tykit ja rynnäkkökiväärit on helppo luokitella aseiksi, mutta elektroniikka ja ohjelmistot ovat vaikeampi tapaus.

”Se, onko Vaisala vai ei aseteollisuutta, riippuu käytettävästä määritelmästä”, toteaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin SIPRI:n aseteollisuusohjelman johtaja Susan Jackson. SIPRI:n käyttämän määritelmän mukaan aseteollisuutta ovat erityisesti sotilaskäyttöön tarkoitetut varusteet, teknologia ja palvelut.

”Vaisalan tapauksessa osa sen myynnistä kategorisoitaisiin asekaupaksi, erityisesti tykistön ballistiset säähavaintolaitteet. Toisten tuotteiden kohdalla määritteleminen on vaikeampaa, koska niillä on kaksoiskäyttöä”.

Jackson selventää, että kaksoiskäytöllä tarkoitetaan tuotetta tai palvelua, joka soveltuu ”normaalin siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisiin tarkoituksiin”.

Kaksikäyttötuotteiden osuus sodankäynnin välineinä on kasvanut voimakkaasti. Samalla puolustus- ja turvallisuusteollisuus eli perinteisemmin aseteollisuus on saanut niistä itselleen puolustuksen.

Esimerkiksi Vaisalan LAP®-järjestelmä auttaa lentokoneita tekemään turvallisia nousuja ja laskuja Wienin kansainväliselle lentokentälle. Toisen järjestelmän, DSC111, voi jokainen nähdä kiinnitettynä suomalaisten maanteiden varren sähkö- tai valaisinpylväisiin.

Tämä valvontakameraa muistuttava laite mittaa tien keliolosuhteita ja havaitsee esimerkiksi etukäteen tien pintaan muodostuvan jään, jolloin paikalle voidaan lähettää suola-auto.?

Voidaanko Vaisalaa tuomita puolustustarvikkeiden tuotannosta, koska se tekee siviilien kannalta tarpeellisia tuotteita? Toisin sanoen: voiko yritys oikeuttaa pahan tekemällä myös hyvää?

Lopulta keskustelu kääntyy aina internetiin. Sen edeltäjä Arpanet syntyi Yhdysvaltain armeijan tuotekehitysprojektissa. Moni muukin tuote on syntynyt sotilaallisen tuotekehityksen tuloksena tai sivutuotteena.

Harvoin kuitenkaan kysytään, eikö näitä tuotteita olisi voitu alun perin kehittää siviilisektorin tutkimuslaitoksissa suoraan siviilikäyttöön.?

Vaisala kelpaa suomalaisen aseteollisuuden joukkoon. Se on yksi suomalaisen aseteollisuuden yhteenliittymän Puolustus- ja Ilmailuteollisuus ry:n jäsenistä. Se on myös tuttu vieras puolustusministeriön johtamilla vienninedistämismatkoilla muun muassa Lähi-idässä. Sitä kutsutaan Suomen aseteollisuuden kärkiyritykseksi.

Viime kädessä Vaisalan kaltaiset yritykset voivat kieltäytyä vastuusta, koska monien tuotteiden käyttökohteesta vastavat lopulta niiden ostajat. Mistä yritykset sen voisivat tietää? Nokian laitteistot takaavat Iranissa kännykkäliikenteen sujuvuuden ja mahdollistavat samalla demokratia-aktivistien valvonnan.

Vaisalan teknologia takaa lentokoneesi turvallisen laskeutumisen, mutta mahdollistaa samalla yhä tehokkaamman sodankäynnin.

Jarmo Pykälä

_______________

Jarmo Pykälä