RKP:n pääneuvottelija harmaan talouden työryhmässä paljastui pääomapiirien edunvalvojaksi. Peter Storsjön mielestä julkisuus pilasi hyvän ohjelman: ”Todella törkeetä”.
Hallituksen tavoitteena on avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. Näiden sanojen takaa löytyvät hallituksen yhteiset arvot ja koko hallituksen toimintalinja”, tuore pääministeri Jyrki Katainen (kok) luonnehti uutta hallitustaan eduskunnan täysistunnossa 28. kesäkuuta, jolloin hallitus toi ohjelmansa eduskunnan luottamusäänestykseen.
Siltä varalta, että avainkäsite uhkaisi jäädä epäselväksi, Katainen tarkensi vielä: ”Avoin on sulkeutuneen vastakohta.”
Läpinäkyvyys ja avoimuus ovat arvoja, joita jokainen poliitikko osaa tänä päivänä peräänkuuluttaa. Arvot eivät kuitenkaan vaikuta pidemmälle kuin puheisiin. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä hallitusneuvottelut, joista ei 13 + 5 päivän aikana herunut julkisuuteen mitään tietoa.
Säätytalolla päivystävien toimittajien piti aikaa tappaakseen uutisoida poliitikkoja ahdistelevista variksista ja Alexander Stubbin jäätelöostoksista.
Jos hallitusneuvotteluja ja politiikkaa ei tehdä avoimesti jää jäljelle yksi vaihtoehto: jonkun on osoitettava poliitikkojen kaksoisstandardit, ja politiikka muutetaan avoimeksi vaikka väkisin.
Voima-lehdelle vuodettiin hallitusneuvottelujen harmaan talouden työryhmän muistio. Voiman verkkolehti Fifi uutisoi muistiosta 12. kesäkuuta. Muistio oli päivätty 25. toukokuuta, eli se oli laadittu sixpack-neuvottelujen ensimmäisen kierroksen puolivälissä.
Muistiosta kävi ilmi, että kokoomus ja RKP vastustivat demareiden laatimassa pohjapaperissa lähes kaikkia konkreettisia toimenpide-ehdotuksia talousrikollisuuden ja harmaan talouden kitkemiseksi.
Kokoomus ja RKP suhtautuivat vastentahtoisesti muun muassa viranomaisten tietojen saannin helpottamiseen, ulkomaisten yritysten ja työntekijöiden verovalvontaan ja sijoitusten läpinäkyvyyteen.
Kokoomuksen ja RKP:n neuvottelijat kieltäytyivät kommentoimasta muistiota ja sen sisältämiä tietoja, koska neuvottelut olivat kesken. Kokoomuksen Ben Zyskowicz luonnehti vuotoa Iltalehdessä propagandaksi.
Kokoomuksen edustajina neuvottelupöydässä istuivat sisäministeri Anne Holmlund ja kansanedustaja Arto Satonen. Nykyinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson oli RKP:n neuvottelija.
Mutta Henriksson ei ollut RKP:n neuvottelijoista ainoa. Hänen lisäkseen neuvottelemassa oli myös Thomas Bergman, entinen Astrid Thorsin erityisavustaja.
”Sitten siellä pyöri sellainen äijä, ilmeisesti joku pankkiiri, joka oli aina päättämässä RKP:n kantaa kysymyksissä, jotka olivat puolueelle erityisen hankalia”, eräs neuvotteluja seurannut lähde kertoo.
Lähteen mukaan Henriksson ei itse asiassa ollutkaan puolueen pääneuvottelija, vaan kyseinen mies. Soittelukierroksen jälkeen selviää, että RKP:n isännän ääntä käyttänyt kolmas neuvottelija oli entinen finanssialan johtohenkilö, nykyinen tilanomistaja Peter Storsjö.
Storsjö vaikuttaa avomieliseltä ihmiseltä. Heti puhelun alussa käy ilmeiseksi, että hän on todella harmistunut muistion vuotamisesta ja Fifin uutisesta.
”Tommoset ihmiset kun kirjoittaa tommosta pitäisi laittaa vankilaan, koska nehän niinkun tekee, yrittää tieten tahtoen tehdä hallaa koko kansakunnalle.”
Storsjö on pahoittanut mielensä, koska RKP:n tarkoitusperät on ymmärretty täysin väärin.
”Kaikki halusi torjua sydämestään harmaata taloutta ja te rupeatte sellaista roskaa kirjoittamaan. Häiritsemään tuota meidän työtä tuolla työryhmässä. Se on niinku todella törkeetä.”
Kumpi teistä oli keskeisempi neuvottelija tässä ryhmässä, sinä vai Anna-Maja Henrikson?
”Mä olin se keskeisin. Sen takia mä nyt hermostun tässä kun sä puhut todennäköisesti sen kanssa joka oli kaikkein keskeisin. Rupeet niinku kirjoittamaan roskaa lehtiin ja häiritsemään hallitusneuvotteluja.”
Talousrikollisuuden torjunnassa eniten keskustelua on tänä keväänä herättänyt valtiovarainministeriön työryhmän laatima 500-sivuinen lakipaketti, joka sisältää useita omistusten läpinäkyvyyttä heikentäviä lakiehdotuksia.
Niistä etenkin niin sanotun hallintarekisteröinnin, omistusten salaamisen, laajentaminen suomalaisiin sijoittajiin ja yrityksiin on huolestuttanut poliisia ja verottajaa.
Julkisesti poliitikot ovat suhtautuneet omistusten salauksen laajentamiseen kielteisesti. Muistiosta paljastuu, että RKP haluaa omistusten salauksen osaksi suomalaista järjestelmää. Kokoomuksen asennetta voisi kuvailla varovaisen uteliaaksi.
”Poliisi pelkää harmaan talouden ja sisäpiirikauppojen kasvavan. Verottaja puolestaan uskoo tiedonsaantinsa vaikeutuvan ja veronkierron lisääntyvän”, STT uutisoi 14. kesäkuuta. Samassa jutussa poliisi totesi, että järjestäytyneet rikollisryhmät ovat kiinnostuneita hallintarekisteröinnistä.
Sijoitustoiminnan läpinäkyvyyden kannalta oleellista olisi lisätä viranomaisten tiedonsaantimahdollisuuksia.
Harmaan talouden työryhmän pohjapaperissa vaadittiin, että viranomaisten mahdollisuuksista saada tietoja huolehditaan. RKP kuitenkin lisäsi vaatimukseen varauksen: ”vaarantamatta suomalaisten yritysten kilpailuasemaa”.
Kirjauksen voi tulkita niin, että suomalaisten yritysten kilpailukyvyn nimissä harmaata taloutta voidaan tarvittaessa vaikka kasvattaa.
Vuodetun muistion sekä poliisin ja verottajan kriittisten kommenttien myötä hallitusneuvotteluissa RKP ja kokoomus joutuivat vetäytymään harmaan talouden torjuntaa vesittävistä vaatimuksistaan.
”Pahimmillaan” hallitusohjelman seurauksena Suomen finanssimarkkinoilta kitketään rikollisuus, omistusten salaaminen ja vaikeutetaan veroparatiisien toimintaa.Tätä Storsjö harmittelee.
”Nyt me käännetään laiva sellaiseen suuntaan, että se menee niinkuin ihan päinvastaiseen suuntaan kuin muissa maissa. Ja se oli niinkun todella vastuutonta teiltä.”
Nykyinen hallitusohjelma sisältää lukuisia ratkaisumahdollisuuksia talousrikollisuuden torjumiseksi. Harmaan talouden kitkeminen saa Storsjön pohtimaan finanssimarkkinoiden ja rikollisuuden perimmäisiä kysymyksiä: kumpi tulee ensin, markkinat vai rikollisuuden torjunta.
”Toi on sama niinkuin jos sä kysyt onko olennaisempaa että onko kana vai muna? Kumpikin on yhtä olennaisia. Muuten meillä ei ole kanoja eikä munia. Tää on just sama juttu. Joku sulla on markkinat tai sitten ei ole markkinoita. Joko sä kitket harmaan talouden tai sitten sä et kitke. Eihän niitä voi erotella, niiden pitää olla rinnakkain.”
Storsjön logiikalla harmaa talous eli rikollisuus on olennainen osa finanssimarkkinoita. Markkinoita ei voi olla ilman rikollisuutta. Rikollisuuden vastainen toiminta pelästyttää pääoman pois Suomesta veroparatiiseihin.
Eikös siitä tullut oikein hyvä siitä harmaan talouden torjuntaohjelmasta?
”Se teidän artikkeli johti siihen että ruvettiin keskustelemaan sellaisesta käytännöstä, joka olis johtanut siihen, että kaupat olisi siirretty ulkomaille.”
”Se oli kova työ saada siedettävään tulokseen se lopputulos. Oli lähellä että olisi tullut ongelmia koko Suomelle.”
Lopullisessa hallitusohjelmassa todetaan harmaan talouden torjuntaa käsittelevässä luvussa: ”Hallitus pitää tärkeänä arvopaperimarkkinoiden omistusten julkisuuden ja läpinäkyvyyden säilyttämistä vähintään nykytasolla.”
Käytännössä kirjaus tarkoittaa sitä, että hallintarekisteriä ei voida ottaa käyttöön, sillä sen myötä omistusten julkisuus katoaisi.
Storsjö antaa haastattelussa silti ymmärtää, ettei peliä ole menetetty. ”Siedettävä lopputulos”, johon hän on aiemmin viitannut, löytyy hallitusohjelman harmaan talouden torjuntaa käsittelevän osion toiseksi viimeisestä kappaleesta.
Siihen on kirjattu, että ”[arvopaperien hallintarekisteröinnin] valmistelussa otetaan huomioon kilpailijamaiden vastaava sääntely ja verotuskäytännöt EU-lainsäädännön kehitys huomioiden. Valmistelun yhteydessä arvioidaan myös uudistusten vaikutukset suomalaisen finassialan kilpailukykyyn ja edellytyksiin.”
Kirjaus muistuttaa huomattavan paljon finanssialan etujärjestöjen kantoja. Kirjaus on ristiriidassa julkisuusvaatimusten kanssa ja mahdollistaa hallintarekisteröinnin laajentamisen kilpailukyvyn nimissä.
Storsjö on kirjauksesta ylpeä. ”Se on just niinku siinä lukee.”
Eli omistusten salaaminenko on ihan hyvässä vauhdissa edelleen, sitäkö sä tarkoitat?
”Mitä, omistusten sal… mitä? Eihän kukaan halua salata mitään, mitä? Mistä sä oot saanut päähän että joku haluaa salata jotakin?”
Hallintarekisterissä on nimenomaan kyse siitä että omistukset salataan.
”Tekö hallitsette näitä arvopaperi-clearing asioita? Mikä tausta teillä on, joka oikeuttaa tällaiseen, että esiinnytte asiantuntijana tässä asiassa?”
Storsjö näkee ongelmana sen, että Suomessa oltaisiin siirtymässä tarkempaan valvontaan kuin muissa EU-maissa. Eli mallioppilaan manttelia ei finanssialan valvonnan tule ottaa harteilleen
”Sijoitukset olis karannut ulkomaille. Olis pakotettu hallitus tekemään sellaisia päätöksiä, että me perustetaan sellainen systeemi joka ei ole missään muualla.
Siis mistä systeemistä tässä oikein puhutaan?
”Siitä, että me oltais otettu eri raideleveys Suomeen arvopaperimarkkinoilla kuin kaikissa muissa maissa.”
Storsjön harmiksi raideleveydet vaihtelevat jo nyt ympäri Eurooppaa. Ei ole olemassa mitään yhtenäistä Euroopan laajuista järjestelmää. Hallintarekisteri on vain yksi osa finanssimarkkinoita.
Maissa, joissa hallintarekisteri on käytössä, myös valvonta on eri tasolla kuin Suomessa. Juuri valvontatoimia kokoomus ja RKP pyrkivät parhaansa mukaan neuvotteluissa torppaamaan.
Helsingin pörssin näivettyminen ja pääoman karkaaminen ulkomaille ei johdu omistusten julkisuudesta. Päin vastoin, avoimet markkinat ehkäisevät finanssikriisin kaltaisia ongelmia.
Storsjö on kritisoinut pamfletissa Onnenpyörä vai venäläinen ruletti (2009) sijoitusrahastoja siitä, että niiden vuoksi sijoittajat eivät aina tiedä mitä omistavat. Nyt Storsjö on kuitenkin ajamassa järjestelmää, jossa sen paremmin viranomaiset, yhtiöiden johtajat kuin mediakaan eivät tiedä, ketkä oikeastaan omistavat suomalaiset yritykset.
Yllättäen Storsjöllä on kuitenkin tarjota ratkaisu talous-rikollisuuden kuriin saamiseksi. ”Pitää valvoa ja niin paljon kuin ikinä voidaan.”
Mikä se on se ”niin paljon kuin ikinä voidaan?”
”Että laitetaan insinöörit töihin, että ne keksii sen systeemin. Voidaan laittaa kaikki Suomen terävimmät insinöörit töihin, että ne saa ATK-systeemit pelaamaan.”
Medialle talousrikosten ja finanssimaailman penkominen ei kuitenkaan kuulu.
”Mutta ei niin, että joku lehtimies teidän lehdestä rupeaa ohjaamaan systeemiä sellaiseksi, että siirretään koko toiminta ulkomaille. Todella hävytöntä!”
Eräs neuvotteluihin osallistunut henkilö kehui, että Storsjön asenne neuvotteluissa oli tavallaan reilu. ”Ei jäänyt epäselväksi keiden intressiryhmien etuja hän ajoi.”
Storsjö on finanssialan luottomies.
Harmaan talouden työryhmän tehtäviin kuului haalia takaisin edes osa Suomesta ympäri maailmaa piilotetut jopa 4–5 miljardia veroeuroa. On ongelmallista, ettei näin tärkeän työryhmän kokoonpanoa ole missään julkaistu.
Avoimuuden nimissä olisi hyvä kertoa julkisesti ketkä hallitusohjelmaan pääsevät kantojaan kirjoittamaan.
RKP:n kunniaksi on sanottava, että sen kolmesta neuvottelijasta kaksi kommentoi neuvotteluja ainakin jälkeenpäin. Sen sijaan avoimuutta peräänkuuluttava kokoomus vaikeni täysin. Aika näyttää jatkuuko radiohiljaisuus koko hallituskauden.
Vuodettu muistio & muuta lisämateriaalia Fifissä.
_______________
Jälkikaneetti
Lisätty 5.7.2011
Väärin vuodettu -juttuun (Voima 6/2011) haastateltu maanomistaja Peter Storsjö otti yhteyttä toimitukseen ja vaati korjausta. Olin Storsjön mukaan kuullut yhden lauseen väärin. Kysyin haastattelun lopussa häneltä, kumpi oli keskeisempi neuvottelija, Storsjö vai Anna-Maja Henriksson. Storsjö vastaa Voiman jutun mukaan näin:
”Mä olin se keskeisin. Sen takia mä nyt hermostun tässä kun sä puhut todennäköisesti sen kanssa joka oli kaikkein keskeisin. Rupeet niinku kirjoittamaan roskaa lehtiin ja häiritsemään hallitusneuvotteluja.”
Väärinymmärrys, sanoo Storsjö. ”Tällaista en ole koskaan sanonut. Sanoin vitsinä että Susanna Kuparinen oli se keskeisin neuvottelija.”
Lause kuuluisi hänen mukaansa näin:
”Sinä olit se keskeisin. Sen takia mä nyt hermostun tässä kun mä puhun todennäköisesti sen kanssa joka oli kaikkein keskeisin. Rupeet niinku kirjoittamaan roskaa lehtiin ja häiritsemään hallitusneuvotteluja.”
Puhelinkeskustelussa kuulin, että Storsjö viittasi itseensä. Ennen jutun julkaisua haastattelunauhan tarkisti myös kaksi muuta toimituksen jäsentä. Storsjön yhteydenoton jälkeen kuuntelin haastattelun vielä kerran uudelleen ja tulin siihen tulokseen, että kumpikin tulkinta on mahdollinen.
Kuka tahansa voi päätellä haastattelun perusteella, että Peter Storsjö on suorapuheinen ihminen, joka sanoo niin kuin ajattelee. Hänen versionsa lauseesta on looginen. Koska Storsjö on vankkumatta sitä mieltä, että olen kuullut väärin, olen taipuvainen uskomaan hänen sanaansa. Pahoittelen virhettä.
Susanna Kuparinen, toimittaja
_______________
Nybyn harmaa eminenssi
Jos veronkierto haluttaisiin kuriin, eikö RKP:n vastustama viranomaisrekisterien jakaminen ole ihan olennainen asia?
”Mistä sä tiedät? Kuinka monta vuotta sä olet ollut arvopaperimarkkinoilla töissä? Mä olen ollut 35 vuotta”, Storsjö kuittaa.
Peter Storsjö on entinen Aktia-pankin pääomahallinnon johtaja. Lisäksi hän toimi myös kovista katteistaan kuuluisan Fondita-rahastoyhtiön toimitusjohtajana 2000-luvun alkupuolella. Hän tuntee pääomapiirit kuin omat taskunsa. Nykyään entinen pankkimies toteutti lapsuutensa unelman ja perusti lihakarjatilan Karjaalle. Hän omistaa Nybyn kartanon ja istuu maanomistajien liiton hallituksessa.
Storsjö istuu myös RKP:n elinkeinopoliittisen neuvottelukunnan varapuheenjohtajan pallilla. Neuvottelukunnan tehtävä on ”lisätä elinkeinoelämän ja puolueen välistä vuorovaikutusta”. Neuvottelukunnan puheenjohtaja on Björn Wahlroos.
Vuonna 2008 Nybyn isäntä kuittasi 2,4 miljoonan euron pääomatulot. Se oli Suomen 129:ksi suurin pääomatulopotti kyseisenä vuonna.
Susanna Kuparinen
_______________
Avanti!
”Viikkoni pelastus olisi… ei, koko vuosi olisi pelastettu, jos Ison-Britannian hallitus kopioisi itselleen yhden sivun Suomen uuden hallituksen hallitusohjelmasta”, kirjoittaa ChristianAid-kehitysjärjestön Trace the Tax -kampanjan koordinaattori Alasdair Roxburgh järjestön blogissa 21. kesäkuuta 2011.
Mistä on kyse? Roxburgh viittaa Kataisen I hallituksen linjauksiin veroparatiisien ja kansainvälisen veronkierron torjunnasta.
Koalitiohallituksen ohjelmassa linjataan, että tulevaisuudessa ”Suomi toimii eturintamassa kansainvälisen veronkierron lopettamisessa”. Tavoite on kunnianhimoinen, ja sitä tuetaan listaamalla useampia konkreettisia tavoitteita.
Vihreää valoa näytetään esimerkiksi aloitteelle monikansallisten yritysten velvoittamisesta maakohtaiseen raportointiin. Samalla paljastuisi kansainvälisen verosuunnittelun mittakaava.
Toiseksi hallitus tulee ajamaan automaattista, monenkeskistä verotietojen vaihtoa valtioiden välillä. Lisäksi hallitus tulee selvittämään mahdollisuuksia korvata nykyiset, vesitetyt veroparatiisien mustat listat tiukemmilla listauksilla. Tällä hetkellä niiltä pääsee pois helposti.
Linjaukset ovat muotoiluiltaan tyypillisiä Kataisen I hallituksen tavoitteita: niiden avulla voidaan tehdä erittäin paljon, jos poliittista tahtoa löytyy. Toisaalta ”edistäminen” ja ”selvittäminen” on mahdollista tehdä myös rimaa hipoen.
Matti Ylönen
Kirjoittaja tutkii veroparatiiseja.
Matti Ylönen: Veroparatiisit. 20 ratkaisua varjotalouteen. Into Kustannus 2008.
_______________
Kokoomus vaikenee
Kansanedustaja Arto Satonen oli sisäministeri Anne Holmlundin kanssa kokoomuksen neuvottelija harmaan talouden työryhmässä. Kun Satoselta tuolloin pyydettiin kommenttia vuodettuun muistioon, hän kieltäytyi vedoten keskeneräisiin neuvotteluihin.
Hallitusneuvottelut ovat nyt ohi. Mitä mieltä olet hallituksen harmaan talouden ohjelmasta?
”Mulla ei ole tähän mitään kommentoitavaa. Teidän uutisointi sen muistion pohjalta, jonka joku teille vuoti, oli aika tarkotushakusta ja yksipuolista.”
Olisin kirjoittanut kokoomuksen näkemyksen muistiosta, jos sellaisen olisin saanut. Sinulla olisi nyt mahdollisuus kertoa kokoomuksen kanta.
”Joo ei kiinnosta kuule.”
Edellisessä hallituksessa arvopaperimarkkinat, ja siten myös omistusten läpinäkyvyyden lainsäädäntö, kuuluivat valtiovarainministeriön kakkosministerille, hallinto- ja kuntaministerille.
Kataisen I hallituksessa arvopaperimarkkinat siirtyvät yllättäen elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen (kok) alaisuuteen. Virkamiestyö tehdään edelleen VM:ssä, mutta poliittinen valta siirtyy elinkeinoministeriöön.
”Kokoomus halusi arvopaperiasiat mahdollisimman kauas valtiovarainministeri Jutta Urpilaisesta”, eräs demarivaikuttaja aprikoi. Samantyyppisiä spekulaatioita liikkuu myös virkamiehistössä.
Arvopaperimarkkinoiden intressiryhmät ovat kokoomuksen tärkeitä taustavaikuttajia. Omistusten salaaminen ja muu arvopaperilainsäädännössä parhaillaan tapahtuva liikehdintä haluttiin saada omalle luottomiehelle. Häkämies ei suostunut kommentoimaan Voimalle hallintarekisterin suhteen tehtäviä jatkotoimenpiteitä.
Susanna Kuparinen
Ex-sisäministeri Anne Holmlund (kok) & oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) eivät suostuneet kommentoimaan harmaan talouden muistiota tai hallitusohjelmaa Voiman pyynnöistä huolimatta.
_______________
Susanna Kuparinen
