Arvostelussa Juhana Petterssonin Sokerisamurai.

Ihanaa, teinikirja, naisia musiikkimaailmassa, kiinnostavaa! Näin ajattelen kun luen ensimmäiset luvut Juhana Petterssonin Sokerisamuraista. Kirjan on nätisti sanottuna kuvaus siitä, kuinka kaksi täysin erilaista nuorta lahjakasta tyttöä, Lumi ja Stella, etsii omaa paikkaansa yhteiskunnassa.

He lopettavat lukion kesken, kun musamaailma vie. Bändi on täysin muovinen tuote, mutta tytöt haluavat tehdä sitä tosissaan. Tytöt myös pohtivat seksuaalisuuttaan.

Sitten käytännössä kirja on sarja suihinottoja (vanhoilta, haisevilta miehiltä), s/m-tyyppisiä lesboseksisessioita, tylsiä teinilesboseksisessioita, väkivaltaisiksi yltyviä keikkoja ja muutamia raiskauksia.

Molempien hahmojen eksynyttä käytöstä selittää vanhempien alkoholiongelma tai tärähtänyt maailmankuva. Silti tuntuu, etteivät hahmot ole syviä eivätkä he kehity.

Petterssonin teksti on sujuvaa. Jos natsifantasioilla ryyditetty 16-vuotiaiden lesbotyttöjen raiskaaminen kiihottaa, kirja on epäilemättä loistava.

Juhana Pettersson: 
Sokerisamurai. 
Into Kustannus 2013. 
316 s. 22. Kaksi tähteä.

Hannele Huhtala