Parituksen rikostutkinnassa ei nykykäytännön mukaan ole uhreja, vaan parituksen kohde on pelkkä todistaja.

Parituksen rikostutkinnassa ei nykykäytännön mukaan ole uhreja, vaan parituksen kohde on pelkkä todistaja. Sen sijaan ihmiskaupan kohteeksi joutuneilla on rikosprosessissa asianomistajan eli uhrin asema.

Yksilön kannalta termillä on väliä, tietää ylitarkastaja Venla Roth Kansallisen ihmiskaupparaportoijan toimistosta. ”Uhrin statuksen myötä saa oikeuksia.”

Helposti ei uhriksi katsota. Suomen tuomioistuimissa on käsitelty neljä ihmiskauppatapausta, joista kolme on liittynyt seksuaaliseen ja yksi työvoiman hyväksikäyttöön.

Määrä tuntuu pieneltä, sillä poliisin mukaan maamme läpi kulkee vuosittain jopa satoja ihmiskaupan uhreja. Missä mättää, kun ihmiskauppajuttuja etenee tuomioistuimiin niin vähän?

”Prostituutioon liittyviä tapauksia ei tutkita ihmiskauppana, vaikka niihin liittyisi törkeää väkivallalla uhkailua, liikkumisvapauden rajoittamista tai velkasuhteisiin saattamista. Kapea tulkinta ei ole ainoastaan vastoin kansainvälisiä sopimuksia vaan myös Suomen rikoslain vastaista.”

Naiskulttuuripäivät 2010: Kenen tasa-arvo? Keskusteluja, työpajoja, järjestötori & toimintaa Tampereen yliopistolla 22.–24.4.

Lue lisää täältä.

Anna-Sofia Joro