”Merkittävä osa kansanterveydellisistä ongelmista johtuu työperäisestä stressistä ja uupumuksesta”, sanoo tutkija Anna Kontula.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman on vaatinut toistuvasti (Helsingin Sanomat 29.11. & 19.12.2010), että eläkeikää pitää korottaa.

Työajat ovat lyhentyneet Suomessa jo sadan vuoden ajan. Korkman soisi kehityksen kääntyvän toiseen suuntaan. Hän kutsuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjä laatimaan ”työaikatupoa”, jonka avulla työurien pidentämisessä päästäisiin vihdoinkin tuumasta toimeen.

Sosiologi Anna Kontula on työajoista toista mieltä. Kontula sanoo, että työ ei enää rakenna hyvinvointia. Siksi myös työmarkkinajärjestöissä olisi mietittävä, miten palkkatyön tekemistä voitaisiin vähentää.

Kirjoitat Radikaaleinta on arki -pamfletissa, että taloudellinen kasvu ja sen myötä syntynyt kulutuskulttuuri huonontavat elämän laatua. Suurin osa niistä tavaroista ja palveluista, joita työ tuottaa, on hyödyttömiä tai vahingollisia. Hyvän elämän kannalta tarpeelliset asiat saataisiin aikaan vähällä työllä. Työajan lyhentäminen on looginen välttämättömyys. Mistä päästä aloittaisit työurien lyhentämisen?

”Keskeltä. Työura pitää saada poikki siinä vaiheessa, kun perheessä on pieniä lapsia. Se on kiireellisintä. Ihmisten on saatava muutenkin enemmän mahdollisuuksia oman elämänsä säätelyyn. Jos joku haluaa keskellä keski-ikäänsä opiskella tai pitää muuten vaan vuoden vapaata, niin siihen on oltava mahdollisuus. Varallisuutta yhteiskunnalla on.”

Korkman vaatii eläkeiän korottamista aluksi kahdella vuodella. Myös poliitikot puhuvat jatkuvasti työurien pidentämisestä. Yhteinen päämäärä on heidän mukaansa selvä, vain keinoista ollaan eri mieltä. Tarkoituksena on eläkeiän korottaminen. Siitä puhumista on tosin vaalien alla vähennetty. Korkman viittaa haastattelulausunnossaan moraaliin. Mitä mieltä olet työurien pidentäjien moraalista?

”Pahin kaksinaismoraali on siinä, että valtavaa määrää nuoria ihmisiä pidetään työttöminä samaan aikaan, kun vaaditaan työurien pidentämistä loppupäästä. Jos työuria pidennetään, niin se pitää tehdä pelkästään alkupäästä.”

Eläkeiän korottaminen johtaisi työttömyyden kasvuun ja sitä kautta palkkatason laskuun. Työurien lyhentäminen johtaisi päinvastaiseen kehitykseen. Mitä eläkeiän alentamiseksi olisi ensimmäiseksi tehtävä?

”Ylimääräisiltä työvuosilta tuleva superkertymä olisi syytä poistaa. Se suosii hyvätuloista ylempää keskiluokkaa, jolla on varaa tehdä kevyttä sisätyötä ja joka pystyy olemaan työelämässä sen takia pitempään. Pieniä eläkkeitä pitää korottaa ilman loppuvuosikertymiä. Ihmisten ei pitäisi lähteä töistä siksi, että ovat sairaita, vaan siksi, että heillä on varaa siihen.”

Korkea veroaste johtaa tavanomaisen käsityksen mukaan tuotannon alenemiseen ja työnteon vähenemiseen. Verotus näyttää siis tunnustetusti tehokkaalta keinolta ympäristöä ja ihmisten hyvinvointia pilaavan turhan työnteon vähentämiseksi. Mitä mieltä olet vakavasti sanoen väitteestä, jonka mukaan korkea verotus lopulta pienentää verotuloja ja vähentää sillä tavalla mahdollisuuksia hyvinvointivaltion toimintojen jatkamiseen?

”Minä väitän, että jos siirrymme järjestelmään, jossa ihmiset tekevät vähemmän työtä ja käyttävät aikaa enemmän muuhun, niin julkisen sektorin palvelutarpeet pienenevät hoivan ja terveyden alueella. Merkittävä osa kansanterveydellisistä ongelmista johtuu työperäisestä stressistä ja uupumuksesta.”

Dan Koivulaakso, Dan, Anna Kontula, Jukka Peltokoski, Miika Saukkonen ja Tero Toivanen: Radikaaleinta on arki. Into 2010. 186 s.

Pertti Julkunen