Turun Kirjakahvila on toiminut jo yli kolmekymmentä vuotta.
Turun Kirjakahvila perustettiin vuonna 1981 vaihtoehdoksi kaupalliselle kulttuurille ja puoluepolitiikalle. Kulutusyhteiskunta kukoisti, kansalaistoiminta oli puoluepolitisoitunutta, ja puolueet olivat luutuneet poteroihinsa.
Osuuskunnan nykyinen puheenjohtaja Jari Pohjonen kertoo, että kirjakahvila lähti liikkeelle pienen porukan osuuskuntana. Hanketta pyöritettiin vapaaehtoisvoimin.
”Mallia otettiin Berliinin ja Ruotsin kirjakahviloista”, Pohjonen sanoo.
Eurooppalaisten kamppailujen innoittamat aktivistit halusivat Suomeenkin vapaan tilan – ja hyvää luettavaa. Hyllyihin hankittiin akateemista ja yhteiskuntakriittistä kirjallisuutta, jota ei ollut saatavilla muualta.
Nykyisin osuuskunnassa on henkilöjäseniä pitkälti toista sataa ja yhteisöjäseniäkin muutama kymmenen. Kahvila toimii aivan Turun tuomiokirkon kupeessa.
Osuuskunta mahdollistaa liiketoiminnan, mutta tärkeämpää on muu toiminta.
Kirjakahvilassa toimii aktiivisten joukko, joka järjestää tilaan keikkoja, keskustelutilaisuuksia, brunsseja, näyttelyitä ja muita aktiviteetteja. Jari Pohjosen mukaan kuka tahansa voi tulla toimintaan mukaan.
”Kirjakahvilassa tapahtumia järjestävät myös muut kuin paikan oma väki. Kirjakahvilalaisuus ei ole kriteeri.”
Toiminnallisuutta on lisätty jälleen viime vuosina, ja kahvilan asiakasmäärät ovatkin nousussa.
”Ihmiset ovat vuosien varrella muokanneet kahvilasta omannäköisensä. Se on tehnyt paikasta kiinnostavan aina uusille porukoille”, Pohjonen kertoo.
Tuoreimman kädenjäljen ovat jättäneet eläinoikeus- ja queer-aktivistit: kahvila tarjoaa vegaaniruokaa, ja kahvilan vessat ovat unisex-mallia.
Jatkuvasti muuttuva kirjakahvila on juuri se yhteiskunnallinen toimitila, joksi se aikoinaan perustettiin.
_______________
Yksityisen yhteistäminen
Yksityistäminen on päivän puheenaihe. Olisi kuitenkin puhuttava myös yksityisen tekemisestä yhteiseksi.
Ajatellaan vaikkapa kapakoitsijoita, joiden baari on toisten olohuone. Yksityisesti tuotettu on yhteistila.
Uusyrittäjyydessä korostetaan monesti niin sanotun kuluttajayhteisön synnyttämistä. Kuluttajat eivät vain ”tuhoa” tuotetta, vaan osallistuvat sen kehittämiseen ja brändäämiseen. Näin myydään niin pelejä kuin kestovaippojakin.
Jo muinaiset roomalaiset tekivät erottelun yksityiseen, yhteiseen ja julkiseen. Moderni kapitalismi keskittyi kuitenkin yksityisen ja julkisen erotteluun, ja yhteinen syrjäytettiin. Uusyrittäjät ovat ottaneet yhteisen takaisin käyttöön.
Turun Kirjakahvilassa yrityksen tehtävänä on taata mahdollisuus yhteiselle tekemiselle. Yritys toimii kuin yhdistys.
Julkisen kriisiytymisen takia olisi tutkittava enemmän, miten yritykset voivat toimia yhteisten palvelujen ja yhteistoiminnan järjestäjinä. Sitä kutsutaan yhteiskunnalliseksi yrittäjyydeksi.
Jukka Peltokoski
