Oikeutta Eläimille -yhdistys julkaisi helmikuussa kuvamateriaalia 80 turkistarhalta eri puolilta Suomea. Mukana on tarhoja 35 kunnasta. Se on 10 prosenttia Suomen turkistarhoista. Olot ovat järkyttävät. Voima tarjoaa tutustumiskierroksen turkisteollisuuden todellisuuteen.
Eläinsuojelulaki. Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain tarkoituksena on myös edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Eläinoikeusaktivistit huomauttavat, ettei laki sisällä liennytyksiä maatalouden tai turkistuotannon nimissä.
Eläinsuojelutarkastuslomakkeet. Turkistarhaeläinten olojen tarkastuksissa käytetään kahta lomaketta. Läänin eläinlääkärin lomake on yksisivuinen, jossa kehotetaan kirjaamaan ”tarkastuksessa havaittu eläinsuojelusäännösten tai -määräysten vastainen menettely”. Mahdollista on myös ruksata kohta: tarkastuksessa ei havaittu epäkohtia. Eviran lomake on kuusisivuinen, mutta siitäkin puuttuu kohta, johon merkitä oliko tilalla sairaita eläimiä. Ruksata voi kohdan: ”Sairastuneista ja vahingoittuneista turkiseläimistä huolehditaan asianmukaisesti”.
Silmätulehdus. Turkistalous-lehdessä 1/2010 Johanna Kankkonen kirjoittaa turkiskettujen silmätulehduksista. Tulehdus on ketulle kivulias. ”Ongelmaan ei ole hoitoa, vaan tällaiset ketut on karsittava siitoksessa.” Useilla vuonna 2010 kuvatuilla tarhoilla oli kettuja, joilla oli silmätulehdus. Kankkosen artikkelissa sanotaan, ettei tulehdukseen auta antibiootitkaan. ”Ongelma paranee hetkellisesti, mutta palauttuu jälleen hoidon loputtua.” Samassa artikelissa kuvataan, kuinka silmätulehdus voi laajeta naamatulehdukseksi, ja että kettujen tassuissa oleva tulehdus voi levitä silmään tai silmästä tassun kautta yleistulehdukseksi.
Muut maat. Ruotsi, Tanska, Kroatia. Sekä Ruotsissa että Tanskassa kettutarhat ovat kiellettyjä. Tanska on maailman suurin minkkituottaja. Ruotsissa paikallinen eläinlääkäriliitto julkaisi kannanoton, että kettujen pito häkissä on mahdotonta, jos eläimet halutaan pitää hyvinvoivina. He vaativat uutta järjestelmää, mutta mitään esitystä ei tehty. Ala tuli ajettua alas. Tarhauksen on kieltänyt kokonaan Euroopassa esimerkiksi Britannia, Itävalta ja Kroatia.
Tarkastukset. Yhdellä tilalla voi olla yli 20 000 eläintä. Jos eläinlääkäri käyttäisi yhden eläimen kunnon tarkistamiseen 30 sekuntia, koko tilan tarkistamiseen kuluisi 167 tuntia, yli kuukauden työtunnit.
Turkistieto.fi. Turkisalan lobbareiden tuottama harhaanjohtavaa informaatiota sisältävä nettisivusto. Sivuston ovat rahoittaneet Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry, Turkistuottajat Oyj ja Turkiskaupan Liitto ry. Sivuilla on nostettu esimerkikkituottajaksi Turkistuottajien hallituksen puheenjohtaja Jorma Kauppila, joka kertoo miten minkit käyttävät lepohyllyjä ja näyttävät viihtyvän mainiosti häkeissään. ”Ei kukaan asiallinen tuottaja pahuuttaan pidä sairaita eläimiä häkissä. Se on joku huolimattomuusvirhe tai henkilökohtaisen elämän ongelma”, Kauppila sanoi MTV3:n uutisissa 19.2. Kauppilan tilalla käyneet eläinoikeusaktivistien kuvat näyttävät, että myös hänen pitämänsä tilan eläimillä on silmätulehduksia, haavoja ja puremajälkiä.
Työllistäminen. Turkistuottajat väittävät, että ala työllistää Suomessa 17 500 ihmistä. Työllistämisluku kerrotaan mahdollisimman suurena, jotta alan olemassaolo voidaan sillä perustella. Turkistieto.fi-sivuilla tarkennetaan, että ala työllistää suoraan 4 350 ja välillisesti 13 200 henkeä. Eurooppalaisten turkistuottajien mukaan Euroopassa ala työllistää 66 000 ihmistä. MTT:n selvitys vuodelta 2008 sanoo, että ala työllistäisi Suomessa kaikkiaan (suoraan ja välillisesti) 6 000–7 000 ihmistä, mikä vastaisi suhdetta eurooppalaisiin tilastoihin.
____________
Kuka kukin on?
Päivi Mononen-Mikkilä
oli viime eduskuntavaaleissa pääministeri Mari Kiviniemen tukiryhmän Huomisen Suomi ry:n puheenjohtaja. Mononen-Mikkilä on Turkistuottajien viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja. Syksyllä 2010 uutisoitiin, että Kiviniemen miehen Juha Louhivuoren mainostoimisto Snell Louhivuori Tallqvist (SLT) toteuttanut Turkistieto.fi-sivustot ja muita mainoskampanjoita Turkistuottajille.
Max Arhippainen
oli vuoteen 2008 saakka Huvufdstadsbladetin päätoimittaja. Arhippainen on nyt ryhtynyt putsaamaan turkisalan mainetta. Tammikuussa 2011 hänet nimitettiin Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n yhteiskuntavastuujohtajaksi. Hän vastaa liiton yhteiskuntasuhteista, edunvalvonnasta ja viestinnästä. Arhippaisen nimi on alla Turkistieto.fi
-sivuston tiedotteessa, jossa OE:n kuvaamaa materiaalia moititaan ”tarkoitushakuiseksi”. Lisäksi ”STKL paheksuu, että eläinten kärsimysten on annettu jatkua eikä epäilyistä ole ilmoitettu heti.”
Ulf Enroth
on Turkiseläinten Kasvattajain Liiton hallituksen puheenjohtaja. ”Niin kuin kaikilla aloilla myös turkisalan asioissa on edelleen parannettavaa. Viime syksynä oli vielä toiminnassa monta tilaa, jotka eivät aikoneet jatkaa vuodenvaihteen häkkiuudistuksen jälkeen, mikä luultavasti näkyy tilastoissa. Lisäksi tarkastusten linja näyttää muuttuneen. Mutta joka tapauksessa on hyvä, että mahdolliset puutteet tiloilla todetaan, jotta ne voidaan korjata. Ala ei hyväksy minkäänlaista määräyksistä poikkeamista”, liiton hallituksen puheenjohtaja Ulf Enroth toteaa järjestön verkkosivuilla. OE:n kuvaamilla videoilla näkyy, että Enrothin tilan eläimillä on silmätulehdusta ja astuntavikoja. Tilalla on kuvattu kaksi kertaa, kahden kuukauden aikavälillä, molemmilla kerroilla häkeissä on sairaita eläimiä.
Esa Rantakangas
on Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n varapuheenjohtaja ja Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajien puheenjohtaja, joka OE:n kuvien tultua julki on monessa yhteydessä puolustanut turkiskasvatusta. Hänen tarhallaan on kuvattu kuollut, häkkiin jätetty naali, häiriökäyttäytyviä eläimiä, silmä- ja ientulehduksia. Eläimillä on kaluttuja häntiä ja vaikeuksia liikuttaa jalkojaan.
____________
Mitä turkisten tilalle?
Turkistilaa pitää keskimäärin yli 50-vuotias mies, joka on ollut alalla 30 vuotta. On ymmärrettävää, että tilanpitoa uhkaavat aktivistit tuntuvat paholaisen kätyreiltä. Tarhureille pitäisikin tehdä ohjelma: näin vaihdat kettutarhurista viljelijäksi. Tähän Voima ehdottaa, että Suomessa sallittaisiin kannabis. Turkistarhurit voisivat ryhtyä laillisiksi kannabistuottajiksi. Silloin pilveen ei liittyisi ikäviä huumeliigakytköjä, vaan kama tulisi taatuilta tuottajilta. Mutta vaikkei kannabista saataisi lailliseksi, voitaisiin tarhurit ohjata kasvattamaan valitettavan väheksyttyjä härkäpapuja.
Hannele Huhtala
