Lukuaika: 2 minuuttia

Tampereen julistesota

Nollatole rantautuu Manseen. Jatkossa julisteet puhdistetaan katukuvasta & lasku lähetetään kiinnittäjälle. Ainakin teoriassa.

Pian Tampereen keskustan ympäristöön pystytetään kymmenen tapahtumajulisteille tarkoitettua julistetelinettä. Samalla käynnistyy tehokampanja katujen varsille ilmaantuneita luvattomia julisteita vastaan. Kaupungin konserttien ja klubien järjestäjät ovat tästä huolissaan.

Kunnanvaltuutettu Joonas Lepistö (sdp) teki valtuustoaloitteen, jossa vaadittiin lisää tilaa luvallisille julisteille. Sen seurauksena ollaan tilanteessa, jossa lasku luvattomien julisteiden poistosta aiotaan jatkossa lähettää niissä mainituille tahoille, siis ensisijaisesti bileiden ja keikkojen järjestäjille, kansalaisjärjestöille.

Ongelmalliseksi päätöksen tekee se, että julisteen kiinnittäjä ja siinä mainostettu taho eivät välttämättä ole samoja.

”Kaupunki velvoitettiin lisäämään luvallisia ilmoitustauluja ja samalla päätettiin puuttua tiukemmin luvattomiin julisteisiin”, kommentoi rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski Tampereen kaupungin uutta nollatoleranssilinjaa.

”Julisteiden kiinnittäminen luvattomiin paikkoihin tulee vähemmän houkuttelevaksi vaihtoehdoksi.”

Kylmäkoski ei usko, että päätöksellä olisi kovinkaan suurta vaikutusta kaupungin kulttuurielämään.

”Kulttuuri on paljon muutakin ja uskon että tapahtumajärjestäjät saavat kyllä tietoa levitettyä muutenkin, sähköpostitse ja internetissä. En ole huolissani, että kaupungin kulttuurielämä lopahtaisi siihen, että Hämeenkadulle ei saa liimata julisteita.”

Hieman eri linjoilla Kylmäkosken kanssa on klubi-iltoja järjestävä Jarno.

”Päätös vaikuttaa kaikista pienimpiin tapahtumiin, ja aito kulttuurityö vähänkään tuntemattomampien artistien kanssa vaikeutuu. Paikallinen media on todella hiljainen alakulttuurin suhteen, se keskittyy isoihin tapahtumiin. Todella jäistä menoa.”

”Aika älytöntä, että Suomessa kaikki pienikin pyristely lakaistaan maton alle. Tämä toiminta on pientä raapimista ja harrastus, jonka tarkoitus on tuoda vähän eloa tähän kaupunkiin”, Jarno puhisee ja samalla kyseenalaistaa uusien julistetelineiden riittävyyden.

”Pääkadulla on vain yksi teline. Ei mainosständien pitäisi olla sellaisia, että pitää vaeltaa monta sataa metriä katsomaan, mitä siellä milloinkin on esillä.”

”Mikä sitten on riittävästi?” rakennuttajahortonomi Kylmäkoski puolestaan kysyy. ”Telineiden paikat on valittu kiertämällä keskustan alueella, jolloin kaupunkikuva-arkkitehti Jalo Virkki ja kaupungin työryhmä arvioivat, missä nämä telineet aiheuttaisivat vähiten visuaalista tuskaa lähellä asuville tai ohikulkijoille.”

Kadunvarsia koristavien JCDecaux’n mainostelineiden aiheuttamaa visuaalista tuskaa Kylmäkoski ei halua kommentoida.

”Mainokset ovat kiinteistötoimen vastuulla. Kuitenkin kannattaa huomioida, että mainostelineissä on mainostoimistojen ja graafikoiden tekemiä mainoksia.”

Jarno harmittelee, että tapahtumajärjestäjiä ei ole otettu prosessiin mukaan.

”Virkamiehetkin voisivat yllättyä, että täällä päässä on ihan asiallisia tyyppejä. Ymmärrän jos valituksia on tullut, koska tilanne julisteiden kanssa on ollut kuin villissä lännessä. Joskus tuntuu, että kaupungin päättäjät elävät ihan toisessa maailmassa kuin me. Miksi mallia ei oteta Keski-Euroopasta, esimerkiksi Hollannista? Siellä on isoja seiniä, joihin saa luvallisesti liisteröidä siististi ja kiireettömästi värikkäitä julisteita. Se toisi vähän väriä tähän harmaaseen maahan.”

Mikäli laskut jatkossa lähetetään automaattisesti julisteissa mainittujen tapahtumien järjestäjille, voi edessä olla kimurantit ajat. Kuinka kaupunki näyttää toteen, kuka on tehnyt ja mitä? Ongelmaa ei ilmeisesti ole kaupungin hallinnossa hirveästi mietitty.

Monet klubit ja järjestöt julkaisevat julisteensa usein myös netissä kaiken kansan tulostettavaksi, jolloin niitä voi kiinnittää seinille periaatteessa kuka tahansa.

”On totta, että tässä on pieniä ristiriitoja, mutta lopulta tapahtumanjärjestäjä vastaa aliurakoitsijoiden tekemisistä. Toki ongelmia voi syntyä, mikäli innokkaat fanit toimivat omillaan”, Kylmäkoski myöntää.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

”Laskun perusteluna on vahingonteko. Jos joku laskun saatuaan vetää asian oikeuteen, niin katsotaan sitten mitä on tehty. Tampereella on ennenkin lähetetty vastaavia laskuja, eikä niitä ole oikeuteen viety.”

Kampanjan alkuun on muutamia viikkoja. Kylmäkoski ei kuitenkaan osaa sanoa tarkemmin, miten puhdistuslaskut jyvitetään eri toimijoiden kesken.

Luvattomia mainoksia sähkökaappeihin ja tolppiin eivät ole liimailleet pelkästään pientapahtumien järjestäjät ja aktivistit. Esimerkiksi Aamulehden Valo-klubin julisteita on teippailtu runsaasti Hämeenkadun varsille.

Myös isot levy-yhtiöt ovat viime vuosina jakaneet esimerkiksi bänditarroja street teamien jäsenille. Näitä tarroja on sitten liimailtu pontevasti bussipysäkeille. Levy-yhtiöiden edustajat ovat kuitenkin pesseet niistä kätensä, koska he itse eivät ole mitään minnekään liimailleet.

Teemu Kylmäkoski lupaa, että vapaamatkustajia ei tulevaisuudessa suvaita. Isotkin kaupalliset toimijat voivat odottaa postia.

”Julkisessa toiminnassa tasapuolisuus on kaikki kaikessa. Ketään ei voida vapauttaa laskuista, riippumatta siitä, onko toimija kaupallinen vai epäkaupallinen.”

Jari Tamminen