Kaisa Salmi organisoi vankileirin Lahden keskustaan.

Lahden Fellmanin pellolle koottiin huhti–toukokuussa 1918 yli 20 000 vankia. He olivat punaisten joukkojen sotilaita ja siviilejä.

Ihmisiä säilytettiin improvisoidulla vankileirillä lähes viikon ajan. Osa kuoli nälkään, osa teloitettiin, tarkkoja lukumääriä ei tiedä kukaan. Vielä 1970-luvulla lahtelaisia lapsia peloteltiin sillä, että routa nostaa luita maasta.
Hengissä selvinneet siirrettiin lopulta läheiselle Hennalan kasarmialueelle jatkokäsittelyä varten. Tämä on pala sisällissodan historiaa, jota Suomessa ei edelleenkään ole julkisesti perinpohjaisesti käsitelty.

Taiteilija Kaisa Salmi järjestää Lahden taidemuseon kanssa huhtikuussa Fellmanninpuistoksi kutistuneelle viheralueelle yhteisöllisen taideteoksen, jonka vapaaehtoiset osallistujat muodostavat symbolisen vankileirin.
Salmi määrittelee teoksen performatiiviseksi muistomerkiksi ja pyrkii houkuttelemaan paikalle tuhansia osallistujia.

Miksi vuoden 1918 tapahtumat ovat ajankohtaisia juuri nyt?

”Taisteluista ja niiden taustoista on kyllä puhuttu – joskaan ei välttämättä tarpeeksi – mutta monet yhä kieltävät taisteluiden jälkeiset tapahtumat. Koulun historianopetuksessakin ne ohitetaan pikaisesti”, Salmi kertoo.

”Monelle minuun yhteydessä olleelle tämä on tarjonnut väylän oman historian ja identiteetin avaamiseen.”

Tavoitteena on saada mukaan kansalaisia kaikista yhteiskuntaluokista ja poliittisista liikkeistä. Osallistujat ovat myös teoksen yleisö.

Noin tunnin mittaisessa tapahtumassa lauletaan Marseljeesi uudelleen, tähän päivään sanoitettuna. Osallistujat tekevät noin kymmenen liikkeen sarjan. Jokainen saa itse päättää, onko valkoinen, punainen vai ei kumpikaan.

”Vanha vasemmisto on lähestynyt tätä uhriutumisen, uusi vasemmisto keskustelun kautta. Tarkoitus on olla kaikille avoin. Tapahtumat koskevat kaikkia.”

Ministereitä Katainen ja Stubb on pyydetty mukaan, ja esimerkiksi Tarja Halonen, Paavo Arhinmäki ja Mikko Kuustonen ovat jo porukassa. Tarkoitus ei ole repiä vanhoja haavoja auki vaan tehdä sovinto historian kanssa. Samalla Salmi muistuttaa asuinympäristöjemme monipolvisesta historiasta.

Salmi on aiemmissa teoksissaan tutkinut paikkoihin sisältyviä arvolatauksia. Hän on peittänyt kadunpätkän Helsingin keskustassa ruohomatolla ja kukittanut Eduskuntatalon portaat umpeen.

Vuonna 2010 Muovivyöry-teosta varten Salmi roudasi 17 000 kiloa muovijätettä Kampin kauppakeskuksen pääoven eteen viikoksi. Hän halusi muistuttaa, millainen on krääsän elinkaaren loppupää.

”Muovivyörystä tuli paljon positiivista palautetta, vaikka monien mielestä se ei tietenkään ollut taidetta. Aihe oli ja on ajankohtainen. Eduskunnassa valmisteltiin tuolloin uutta jätehuoltolakia, ja useat teoksen katsojat tuntuivat painiskelevan oman elämäntapansa seurausten kanssa.”

Salmen teokset herättävät yleisönsä katsomaan julkista tilaa toisin. Kiinnittämään huomiota paikkojen merkityksellisyyteen ja historiaan, tutustumaan elinympäristöönsä.

Fellmanin pelto -suurperformanssi Lahden Fellmaninpuistossa 28.4. Tapahtumassa kuvataan myös dokumentaarista elokuvaa.

Jari Tamminen