Soul Investigators tekee soulia isolla ässällä.
VIIME KESÄNÄ Suomen virallisella singlelistalla kohahti. Täysin puskan takaa listan kärkikymmenikköön kiilasi Herb Johnson & The Soul Investigators sinkullaan I Know, joka potkii lungin napakasti kuuntelijansa musiikin siivin menneille vuosikymmenille ja saa afron kasvamaan kaljullekin.
Myyntilistoja välttelevän, juurevaa soulia 1960-luvun hengessä soittavan helsinkiläisen Soul Investigatorsin yhteistyö Johnsonin, yhdysvaltalaisen pitkän linjan soullaulajan kanssa alkoi kuitenkin kuin varkain.
”Olin yhteydessä Philadelphiaan ja kyselin samalla paikallisia vanhanliiton soullaulajia”, kertoo taiteilijanimen Tupla-Jukka takana lymyilevä Soul Investigatorsin rumpali. ”Sikäläinen kontaktini tunsi alueen koko musiikkikentän, myös vanhan suosikkini Herb Johnsonin. Tiedustelin, olisiko herra Johnson kiinnostunut levyttämään kanssamme ja hän innostui ajatuksesta. Lähetimme taustanauhat hänelle postitse ja hän lauloi omat osuutensa studiossa Jenkeissä.”
Samalla syntyi ajatus rynnistää sinkkulistalle. ”Päätimme myydä noita sinkkuja eurolla kappale, jotta saisimme sen listan kärkeen. Tuumimme, että jos saamme listaykkösen aikaiseksi, voisimme kutsua Herbin tänne esiintymään”, selvittää tuottaja-muusikko Didier.
Listan piikkipaikka jäi saavuttamatta, mutta viidennellä sijalla taakse jäi kaksi tuoretta Idols-tähteä. Myös mahdollinen Helsingin-vierailu muuttui saavuttamattomaksi herra Johnsonin siirryttyä alkuvuodesta 2004 taivaalliseen soul-orkesteriin.
ELOKUUSSA JULKAISTAVALLA levyllä Keep Reachin’ Up yhteistyökumppanina on Lahdessa asuva yhdysvaltalainen laulaja Nicole Willis. Aiemmat Soul Investigators -täyspitkät ovat puhtaasti instrumentaaleja. Nyt on muutosta luvassa.
”Soul Investigators ilman vokaaleja on mainio, mutta arvaamattomampi ja poukkoilevampi kokoonpano. Vokaalien mukaantulo on pakottanut napakoittamaan kappaleita ja varsinkin live-esiintymisiä”, vokalisti Willis tuumailee.
Yhteistyön aloitti vuonna 2003 julkaistu You Better Change -seiskatuumainen, jolla Soul Investigators säesti Willisin laulua. Samainen kappale on myös mukana viime vuonna julkaistulla Nicolen soololevyllä Be It.
Ero Willisin aiempaan tuotantoon on selvä. Edellisillä levyillä äänimaisema on ollut Willisin tuottaja-aviomiehen Jimi Tenorin kädenjälkeä. Modernia ja kiillotettua, elektroniikalla maustettua nu-soulia on turha etsiä uudelta levyltä. Suunta on ollut riisuttuun, orgaanisen funkahtavaan souliin päin, jossa modernit mausteet loistavat poissaolollaan.
”Olen kokenut jo tovin, että haluan tehdä jotain vanhasta tuotannostani poikkeavaa ja tällä hetkellä tuntuu, että olen enemmän kotonani tämän tavaran kanssa”, Nicole muotoilee ja hehkuttaa uudistuksen tuomaa lisäpotkua musisointiin. ”Tyylinvaihto on saanut minut taas aivan uudella tavalla innostuneeksi musiikin tekemisestä.”
”Minulta alkoi puuttua oma visio siitä, mitä haluan tehdä ja olin oman päämäärättömyyteni uhri. Didierin, Jukan ja poikien lähestyttyä minua tämän projektin kanssa, en ollut välittömästi varma, haluanko lähteä mukaan”, Willis tuumii, muttei piilottele tyytyväisyyttään valintaansa. ”Hyvä, että lähdin, sillä lopputuloksesta tuli erittäin onnistunut.”
MYÖS STUDIOTYÖSKENTELY on muuttunut hieman uuden vahvistuksen myötä. ”Läsnäoloni on saanut kundit ryhdistäytymään hieman enemmän ja aikataulutkin ovat jämäköityneet.”
Työskentely Kaapelitehtaan kellarissa sijaitsevassa yhdistetyssä treenikämpässä ja studiossa on silti säilynyt vapaana ja kiireettömänä. Studio pursuaa dj Didierin vinyylejä ja väestösuojan ilmanvaihtojärjestelmiä. Niiden ohella studio on pullollaan kalustoa, jonka Didier on haalinut isäpuolensa Jukka Orman kanssa vuosien mittaan. Osan Orma on rakentanut itse.
Äänityksiä on tehty verkkaisesti muutaman viime vuoden aikana, välillä intensiivisesti, toisinaan taukoja pitäen. Nicole kuvailee tyytyväisenä nykyistä, kiireetöntä tilannetta ideaaliksi. Oma studio mahdollistaa kaikkien musiikillisten lankojen pitämisen omissa käsissä, kun kaupallisissa studioissa lopputulos on aina osin muiden sanelemaa.
PAINOSTUSTA EI TULE myöskään levy-yhtiön puolelta. Timmion Records perustettiin, jotta oman tuotannon julkaisu sujuisi liukkaasti.
”Odottelimme yhdysvaltalaisen levyyhtiön julkaisevan levymme. Se kesti ja kesti, eikä mitään tuntunut tapahtuvan yli vuoteen. Kun sitten halusimme julkaista omia levytyksiämme päädyimme perustamaan oman lafkan”, Didier pudottelee yhtiön perustamisesta.
”Halusimme pitää taiteellisen päätösvallan itsellämme ja omaa musiikkia tässä halutaan tehdä, ei rahaa. Hyvä tosin, jos saadaan myytyä siten, ettei tappiolle jäädä”, Didier kuvailee toiminnan taiteellisia ja taloudellisia raameja ja tarjoaa esimerkin: ”Ei siitä Herb Johnson -sinkusta voittoa jäänyt, mutta omille päästiin.”
Levyjen jakelu on toistaiseksi toiminut omilla lenkkareilla. Uuden levyn kotimaan jakelu on suunniteltu siirrettäväksi oikean jakelijan hoteisiin. Levyjen painokset ovat tosin menneet yli 90-prosenttisesti ulkomaille, ja tuolloin lenkkarien sijaan kulkee posti.
Nicole Willis & The Soul Investigators: If This Ain’t Love CD-sinkku ja seiskatuumainen hyvin varustetuilta levykauppiailta. Täyspitkä Keep Reachin’ Up kaupoissa elokuussa. www.timmion.com
Jari Tamminen
